Halloween hiipi suomalaiseksi juhlaksi

Haamuaatto ja kurpitsajuhla olivat nimiä, joita harkittiin, kun amerikkalainen halloween toisella yrittämällä alkoi vakiinnuttaa jalansijaa Suomessa. Ensimmäisinä värikkäästä juhlasta olivat puhuneet Yhdysvalloissa asuneet vaihto-oppilaat 1970-luvulla. Juhlan nimeksi jäi Suomessakin halloween, mutta sisältöön on tullut suomalaisuutta.

kulttuuri
Halloween-naamareita kaupan hyllyllä
AP Graphics Bank

Halloween pyrki Suomeen jo 1980-luvulla yhdessä ystävänpäivän kanssa, kertoo folkloristi Mari Kulmanen. Hän valmistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa musikaalitutkimuksesta, mutta maisterin hänestä teki juuri halloween, hänen pro gradu -tutkimuksensa aihe.

- Halloweenia tekivät aluksi tutuksi vaihtarijuhlat, kauhuleffat ja Aku Ankka -lehti. Aku Ankassa halloweenia selitettiin suomalaisille kääntämällä se aluksi muiksi juhliksi. Muistan itsekin lapseni ihmetelleeni, miten kurpitsa liittyi laskiaisriehaan, Kulmanen sanoo.

Ystävänpäivä onnistui 1980-luvulla ylittämään kynnyksen, halloween ei vielä. 1990-luvun puolivälissä uuteen yritykseen ryhtyivät Hartwall, joka kampanjoi baarijuhlan puolesta, ja Posti, jolla oli ystävänpäivän miljoonissa korteissa houkutteleva kannustin uuden juhlapäivän markkinointiin.

Vaikka nuo kampanjat eivät tuottaneetkaan tulosta, halloween lähti kuitenkin vähitellen nousuun. 2000-luvun alussa Helsingin yliopiston almanakkatoimistossa jo mietittiin, mikä olisi halloweenille paras ajankohta.

Juhlia elokuulta tammikuulle

Halloween on nimensä mukaisesti pyhäinpäiväin aatto, All Hallows' Eve. Koska pyhäinpäivää on Suomessa vietetty 1970-luvulta asti aina lauantaina, ei enää marraskuun ensimmäisenä päivänä, ei aatollekaan ole pysyvää paikkaa.

Almanakkatoimistossa pohdittiin halloweenin päiväksi muun muassa pyhäinpäivää edeltävää viikonloppua, jotta tehtäisiin ero riehakkaan halloweenin ja hartaan pyhäinpäivän välillä.

Pohdinnoilla ei ollut käytännössä väliä. Halloweenista ei aiottu virallista juhlapäivää, ja ihmiset viettävät sitä silloin kun heidän kalenteriinsa parhaiten sopii. Mari Kulmanen kertoo, että naamiasasujen myynnin perusteella juhlia järjestetään elokuusta tammikuulle asti.

Halloweenin tulo Suomeen ei ole herännyt erityistä kritiikkiä. Lievä arvostelu on kohdistunut päivän kaupallisuuteen ja amerikkalaisuuteen. Uskonnollisia piirejä ihmisuhrijuhlan rantautuminen Suomeen ei ole kuohuttanut. Halloween on hyväksytty ennen muuta lasten juhlaksi.

Kulmanen ei ole aivan varma, miksi halloween on niin suosittu päiväkodeissa. Hän arvelee, että halloweenista tehdyt lastenkirjat voivat olla yksi syy. Kirjat ja elokuvat muokkaavat yleensäkin vuotuisjuhlaperinteitä. Ja tietenkin lapsia kiinnostaa kaikki jännittävä.

Oktoberfest seuraavaksi?

- Suurin osa Suomen vuotuisjuhlista on tuontiperinnettä, vanhaa tai uutta, Kulmanen muistuttaa. Suomeen asettuessaan juhlat ovat saaneet paikallisen asun.

Ystäväpäivä on täällä karistanut alkuperäisen intohimon punan ja verhoutunut kaveruuden vaaleanpunaiseen. Halloween puolestaan on pitäytynyt tiukasti kauhussa, toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa se on yleisemmin naamiaisjuhla.

Seuraava Suomeen asettuva perinne voisi Kulmasen mukaan olla Oktoberfest, jonka nimissä joissakin Suomen kapakoissa jo kilistelläänkin. 1800-luvulta peräisin oleva müncheniläisrieha on maailman suurin kansanjuhla, jonka ydin - olut ja makkara - saattaisi täyttää Suomen juhlakalenteriin loppukesäksi ja alkusyksyksi osuvaa reikää.

Yhdysvaltain iso syysjuhla kiitospäivä sen sijaan on Kulmasen mielestä liian amerikkalainen asettuakseen ystävänpäivän ja halloweenin joukkoon suomalaiseksi juhlaksi.

Kiitospäivän merkitykseen ei riittäisi pieni säätö, vaan sen pitäisi muuttua täysin, Kulmanen sanoo. Yhdysvalloissa päivä on omistettu kaikesta hyvästä kiittämiselle ennen muuta perheen kesken, mutta perimätiedon mukaan ensimmäisenä kiitospäivänä vuonna 1620 nälkiintyneet eurooppalaiset maahanmuuttajat kiittivät siitä, että intiaanit jakoivat ruokansa heidän kanssaan.

Lähteet: YLE Uutiset / Anniina Wallius