Lordi Nelsonista löytyi ainutlaatuista aikalaistietoa

Käsivarren menettäminen ei estänyt brittiamiraali Horatio Nelsonia palaamasta töihinsä puoli tuntia amputaation jälkeen, kertovat vastikään julkisuuteen tulleet asiakirjat. 200 vuotta piilossa olleet dokumentit maalaavat ankaran kuvan oloista 1700- ja 1800-lukujen sota-aluksilla.

kulttuuri
Lemuel Francis Abbott / National Maritime Museum

Brittiläisen Kew'n arkiston tutkijat ovat koonneet 1 200 sivua elävää kuvausta laivastoelämästä. Joukossa on muun muassa laivaston lääkärien päiväkirjoja, joissa he kertovat merisotilaiden vammoista ja sairauksista sekä niiden hoidosta.

The Independent -lehden esittelemät asiakirjat ovat vanhimpia tunnettuja tieteellisiä kuvauksia muun muassa keripukista. Laivalääkärien piirroksista selviää, että he kokeilivat monia keinoja keripukin nujertamiseksi.

Dokumentit kertovat myös, miten nopeasti ja tehokkaasti lordi Nelson hoidettiin kahdesti takaisin taistelukuntoon.

Heinäkuussa 1797 Teneriffan saarella Nelson sai musketinkuulasta niin pahan haavan oikeaan käsivarteensa, että se oli amputoitava. 30 minuuttia myöhemmin hän jo antoi käskyjä alaisilleen, asiakirjat kertovat.

Lääkäri James Farquhar kirjoittaa päiväkirjassaan yksityiskohtaisesti vamman laadusta, leikkauksesta ja haavan hyvästä paranamisesta. Jo vajaa viikko amputaation jälkeen haava oli kutistunut shillingin kolikon kokoiseksi, Farquhar raportoi.

Päiväkirjat kertovat myös eläimistä ja kasveista

Seuraavana vuonna ranskalainen tarkka-ampuja ampui Nelsonia päähän Niilin taistelussa. Lääkärin päiväkirjan mukaan Nelson viipyi laivan sairaalassa vain kuukauden, vaikka oikean silmän yläpuolella oli alkujaan ollut niin ammottava haava, että kalloluu oli selvästi näkyvissä.

Nelsonin kuolemaa Trafalgarin taistelussa vuonna 1805 asiakirjoissa ei kuitenkaan käsitellä. Kew'n tutkijat arvelevat, että Nelsonia hoitanut lääkäri William Beatty säästi tarkoituksella tuon kuvauksen omaan kirjaansa, joka ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin.

Kuninkaallisen laivaston lääkärit eivät maailman meriä seilatessaan rajoittuneet vain tautien tai vammojen kuvailuun. Monet muun muassa maalasivat päiväkirjoihinsa vesivärikuvia näkemistään kasveista, eläimistä ja alkuasukkaista.

Toisinaan mielenkiintoista tietoa kirjaantui ikään kuin vahingossa: lääkäri, jota kiinnosti sukeltajantauti vuoden 1840 laivannosto-operaatiossa, kirjoitti ja piirsi samalla ainutlaatuisen kuvauksen aikansa sukellustavoista.

The Independent -lehti sai asiakirjat nähdäkseen kesken luetteloinnin. Sen on määrä valmistua ensi vuonna.

Lähteet: YLE Uutiset