Etelämanner on rakas tutkimuskohde suomalaisille

Suomi on jo parikymmentä vuotta ollut mukana Etelämantereen tutkimuksessa. Eristyksessä oleva arktinen alue toimii laboratoriona mm. ilmastonmuutostutkijoille. Suomella on Etelämantereelle oma tutkimusasema, jonne uusi tutkimusryhmä on jälleen matkalla.

tiede
Pingviinejä Etelämantereella.
Robesus Inc.

Piskuinen Suomi on ollut arktisen alueen tiedetoiminnassa mukana 1980-luvulta lähtien. Suomen oma tutkimusasema on miehitettynä lähes puolet vuodesta.

Etelämantereella on nyt alkamassa kesä, joka tarkoittaa tutkijoille arktisen työkomennuksen alkua. Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP 2009 aloittaa huolto- ja tutkimusmatkan lokakuun lopulla pienellä etujoukolla. Varsinainen tutkimusretkikunta lähtee matkaan myöhemmin marraskuun lopussa.

Ensimmäisten joukossa Etelämantereelle matkaa logistiikkapäällikkö Mika Kalakoski, joka johtaa huoltoretkikuntaa. Kalakosken mukaan etujoukon tehtävä on käynnistää Aboa-tutkimusaseman toiminta tutkijoita varten.

- Tutkimusasema on tyhjillään talven ajan. Me tarkastamme vahingot, tilaamme varaosia ja teemme pientä korjausremonttia. Meidän tarkoituksemme on nostaa toiminta pystyyn tutkijoita varten, Kalakoski kertoo.

Polttoainetta 200 tynnyriä ilmateitse

Huoltojoukon yksi tärkein tehtävä on vastaanottaa aseman polttoainevarastojen täydennys, joka kuljetetaan tutkimusasemalle ilmateitse rahtikoneella ja puretaan laskuvarjopudotuksena.

- Sinne tiputetaan 200 tynnyriä polttoainetta venäläisestä rahtikoneesta. Me merkkaamme pudotusalueen ja seuraamme säätä, milloin pudotus onnistuu. Kuljetuksineen meillä menee hommaan parisen viikkoa, Kalakoski kuvailee.

Reissu on Kalakoskelle jo yhdeksäs kymmenen vuoden aikana. Etelämantereen ekskursiot ovat kestäneet kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen kerralla. Mies palaa jäätiköiden keskelle aina mielellään.

- Se on kuin astuisi kotiinsa, kun palaa asemalle ja tuttuun hyttiin. Siellä on oma moodinsa, minkä mukaan eletään ja asutaan.

Tutkimus palvelee myös ulkopolitiikkaa ja teollisuutta

Suomi on täysivaltainen jäsen Etelämannerta koskevassa kansainvälisessä päätöksenteossa, mikä edellyttää pysyvää tutkimustoimintaa. Suomen tutkimusasema Aboa valmistui tammikuussa 1989. Nyt Etelämantereelle lähtevä tutkimusretkikunta on Suomen seitsemästoista.

- Mukaan lähteminen sopi Suomen silloiseen ulkopolitiikkaan. Rauhalle ja tieteelle omistettu ydinaseeton vyöhyke oli kinnostava kohde 1980-luvulla. Toisekseen Etelämantereen tutkimus avasi suomalaiselle teollisuudelle näytönpaikan. Nyt esimerkiksi Etelä-Afrikka on tilannut huoltoaluksen Etelämantereen toimintaansa varten Suomesta, Kalakoski selittää.

Etelämanner on Kanadan kokoinen alue, jossa toimii monia kansainvälisiä tutkimusryhmiä. Eristyksessä oleva arktinen alue toimii tutkijoille arvokkaana laboratoriona.

- Etelämanner on ainutlaatuinen alue, jonka luonto reagoi herkästi kaikkiin muutoksiin. Kapkaupungista tulee matkaa saman verran kuin Nordkapista Roomaan - Etelämannerta ympäröi valtavat merialueet. Me suomalaiset emme tutki varsinaisesti Etelämannerta, vaan globaaleja ilmiöitä. Se on hyvä tutkimuspaikka esimerkiksi ilmastomuutoksessa, Kalakoski toteaa.

Lähteet: YLE Lahti