1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. palmuöljy

Suunvuorossa Merja Åkerlind: Kestääkö luonto?

Maailmanmatkaaja, toimittaja Merja Åkerlind ruotii Suunvuorossaan nykyistä maailmanpelastamiskeskustelua ja pohtii millaisia ihmisen toimia luonto vielä kestää.

Palmuöljy

Uutiset kertoivat viime viikolla uusiseelantilaisen pariskunnan tutkimuksesta, jonka mukaan koira aiheuttaa suuremman ekologisen jalanjäljen kuin parjattu kaupunkimaasturi. Iso koira syö niin paljon lihaa ja kuivamuonaa, että sen tuottamiseen tarvitaan kaksi ja puoli kertaa suurempi läntti maapalloa kuin cruiserin rakentamiseen ja ajamiseen.

Ajankohtainen maailmanpelastamiskeskustelu on muutoinkin täynnä yllätyksiä. Kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä näyttää. Tutkimustuloksiin ja muihin väitteisiin kannattaa aina suhtautua kriittisesti. Kuka asioita esittää, mihin tiedot perustuvat ja ketä väitteet hyödyttävät?

Globaalit tapahtumaketjut ovat pidempiä kuin pieni päämme jaksaa pohtia tai entisestään lyhentyneissä uutisjutuissa pystytään kertomaan.

Kun innostumme käyttämään öljyn sijasta tai joukossa biologisia polttoaineita, olemme alkaneet hankkia palmuöljyä Kaakkois-Aasiasta. Ja miten se sitten syntyy? Hyvin usein istuttamalla pelkästään öljypalmuja maastoon, jossa ennen rehotti sademetsä satoine puulajeineen, lintuineen ja kartoittamatta jääneine hyönteisineen. Öljyntuotannon tieltä on kaadettu jopa suojelualueita.

Mahdollisesti alkuperäiskansalta on viety ainoa ympäristö, jossa se pystyy löytämään syötävää. Pienviljelijältä on saatettu siinä samalla napata pikkurahalla tai ilman rahaa - väkivallalla uhaten - maatilkku, jolla hän viljeli kasveja kotitarpeiksi ja lähitorille.

Olen ajatellut näitä ketjuja varsinkin sen jälkeen, kun kävin Madagascarilla. Suuren saaren ainutlaatuisesta luonnosta on jäljellä enää muutama prosentti. Viidakkoa on karkeasti ottaen vain siellä, mihin ei vielä ole rakennettu teitä. Jäljellä on vähän maailmanmitassa ainutlaatuisia jokivarsimetsiä, joissa asuvat maailman ainoat sifakat ja monet muut apinalajit. Siellä niitä näkee edelleen - noin vain ilta- tai aamukävelyllä.

Mutta kuinka kauan? Nyt ainutlaatuisia jokimetsiä uhkaavat hakkuut, jotta saadaan lisää tilaa tietylle agavelajille. Jo entuudestaan kymmenien tuhansien hehtaarien laajuisia viljelyksiä halutaan laajentaa sen takia, että ympäristöherätyksen saaneet länsimaalaiset ovat alkaneet suosia sisalia ties missä. Vähän guuglettamalla löytyy mainoksia, joissa kehutaan sisalia luonnon raaka-aineena. Sitä käytetään ympäristöystävällisyyden nimissä esimerkiksi lemmikkieläimien kiipeilytelineinä ja raapimismattoina, lintujen orsina sekä kasseina.

YK:n yleiskokouksen päätöksellä vietämme parhaillaan luonnonkuitujen teemavuotta. Minusta olisi aika kumma juhlimistapa viedä makakeilta viimeiset elinympäristöt siksi, että saisin sisalia somistukseksi.

Kysymys siis kuuluukin, onko meillä luontoa pitää isoa koiraa, käyttää palmuöljypitoista polttoainetta tai askarrella sisalista. Kannattaa perehtyä syihin ja seurauksiin ennen kuin ilmoittautuu luonnon ystäväksi ja ekotekojen tekijäksi.

Lähteet: Merja Åkerlind