1700-luvun merikartat kertovat yllättävän tarkkaan Suomen rannikosta

Suomenlahden rannikosta on julkaistu ensi kertaa 1700-luvulla piirretty kartasto. Ruotsin sotalaitos kartoitti Suomen rannat osana Ruotsin puolustautumista Venäjän kasvanutta uhkaa vastaan. Käsin piirretyt ja väritetyt kartat sisältävät suuren määrän yksityiskohtaista navi¬gointitietoa ja kertovat aikansa elämästä.

kulttuuri
Kuninkaallinen merikartasto -teoksen kansikuva, kuvana historiallinen kartta.
AtlasArt

Carl Nathanael af Klerckerin johtama Ruotsin sotalaitoksen kartoitusyksikkö sai kuninkaallisen merikartaston valmiiksi 1700-luvun lopulla. Tuosta ajasta kiinnostuneille kartasto on hyvä tietolähde merenkulusta, asutuksesta, nimistöstä ja tieverkosta. Osa kartaston väylistä ja reitestä on käytössä tänäkin päivänä.

Ruotsin saaristolaivaston käyttöön tarkoitettu kartasto on meri- ja topografisen kartan yhdistelmä. Työtä kiirehdittiin, sillä ilmassa oli sodan uhka. Viidessä vuodessa luodattiin matalikot, karikot, väylät ja pohjan laatu, mikä oli iso ponnistus. Tulos oli kuitenkin tarkka: syvyystiedot eivät juurikaan poikkea nykytiedoista etenkään matalissa vesissä.

Kun Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuonna 1809, kartat oli jo viety turvaan Tukholmaan, jonka arkistoihin ne hautautuivat. Lähteissä ne kyllä mainittiin, mutta itse kartat löytyivät vasta 2000-luvulla, kun suomalaistutkijat olivat etsimässä jotakin aivan muuta.

AtlasArt-kustantamon julkaisemassa Kuninkaallinen merikartasto 1792 - 1796 -kirjassa on myös artikkeliosa, jossa maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harju ja everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen kertovat Ruotsin suunnitelmista ja toimista Suomen rannikon puolustustamiseksi.

Lähteet: YLE Uutiset