Taitamaton takan poltto pilaa pääkaupunkiseudun ilmaa

YTV on selvittänyt omakotitalojen tulisijojen käyttöä ja niiden päästöjä pääkaupunkiseudulla. Takat ja kiukaat aiheuttavat 15 prosenttia seudun pienhiukkaspäästöistä.

tulisijat
YLE / Jussi Lindroos

Tulisijojen käytöstä koituu pienhiukkaspäästöjä vuodessa noin 110 tonnia, josta noin kolmannes on peräisin saunan kiukaista. Määrä on puolet energiantuotannon ja alle puolet autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöistä.

Tulisijojen päästöt pääsevät ilmaan matalista piipuista asuinalueilla ja enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuina, jolloin ihmiset oleskelevat kotona.

Puuta käytetään pääkaupunkiseudulla muuta maata vähemmän

Tulisijoja käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmönlähteenä. Puun käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä on vähäistä.

Pääkaupunkiseudun omakotitaloista noin 80 prosenttia käyttää tulisijoja lisälämmitykseen tai tunnelman luontiin.

Pääkaupunkiseudulla yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat. Niiden päästöt ovat pienempiä kuin kiukaissa tai liesissä, joita tulisijoista on noin neljännes.

Tulisijojen käyttö on huomaavaisuuslaji

Käyttötottumukset vaikuttavat tulisijojen päästöihin. Etenkin sytyttämisvaiheessa palaminen on epätäydellistä ja kylmän tulisijan päästöt suuria.

YTV:n ja Työtehoseuran 1000:lle omakotitalossa asujalle tehdystä kyselytutkimuksesta selvisi, että ihmiset eivät huolehdi aina palamisilman säädöstä. Lisäksi he laittavat takkaan tai uuniin liian suuria pesällisiä.

Nyrkkisääntönä pidetään, että tulipesään tulisi jäädä liekeille tilaa noin kolmannes. Puhtaan palamisen kannalta pienissä pesällisissä palamisprosessi pysyy tasaisena.

Isoissa pesällisissä palamisilman annostelu on vaikeaa ja mikäli ilmaa ei ole riittävästi saatavilla, palaminen on epätäydellistä ja päästöjä syntyy runsaasti.

Savujen laimeneminen riippuu suuresti säätilanteesta ja maastonmuodoista. Tyynellä säällä savu laimenee hitaasti ja voi heikentää lähialueen ilmanlaadun huonoksi.

Lähteet: YLE Helsinki