Paimiosta löydetty pronssikirves osoittautui ainutlaatuiseksi

Paimiolaismiehen 40 vuotta sitten kaivuutöissä löytämä kirves, joka tuli arkeologien tietoon viime kesänä, on osoittautunut Suomen oloissa sangen harvinaiseksi muinaisesineeksi. Eloperäinen aine ei säily Suomen happamassa maaperässä kovinkaan pitkään, mutta pronssikirves olikin joutunut veteen ja painunut pohjasaveen, joka säilytti osan puista vartta. Kirves osoittautui yli 3 000 vuoden ikäiseksi.

kulttuuri
Pronssinen kirveenterä ja kappale puista kirveenvartta
Pronssikirves ja sen sisällä säilynyttä kirveen alkuperäistä saarnipuista varttaKansallismuseon konservointilaitos / Leena Tomanterä

Suomesta tunnetaan vain noin 150 pronssikautista metalliesinettä. Paimion kirves oli arkeologeille erityisen herkullinen löytö, koska terän putkiosan sisältä löytynyt varrenpätkä mahdollisti radiohiiliajoituksen.

Dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta määritti varren puulajin saarneksi. Iän selvittämiseksi varresta lähetettiin muutaman millimetrin mittainen suikale Uppsalan ajoituslaboratorioon. Tutkimuksen rahoittivat Paimio-Seura ja Paimion kaupunki.

Uppsalassa selvisi, että kirves on peräisin vanhemmalta pronssikaudelta eli noin noin vuosilta 1600 - 1400 ennen ajanlaskumme alkua. Se on vanhimpia Suomesta löydettyjä putkikirveitä ja ainoa, josta on saatu radiohiiliajoitus. Kirves on tyyliltään itäinen, mutta se on saatettu valaa Paimiossa.

Pronssikaudella Suomessa otettiin käyttöön ensimmäiset kuparin ja tinan seoksesta valetut pronssiesineet. Kivityökalut olivat kuitenkin edelleen arkikäytössä, sillä pronssi oli kallista tuontitavaraa. Ellei Paimion hieno pronssikirves pudonnut omistajaltaan veteen vahingossa, se saattoi olla uhrilahja.

Merenpinta oli vanhemmalla pronssikaudella noin 20 korkeammalla kuin tänä päivänä. Pronssikirveen löytöpaikka oli tuolloin merenlahden pohjukka.

Lähteet: YLE Uutiset