Paimiosta löytyi 3 000 vuotta vanha pronssikirves

Arkeologien tietoon tuli heinäkuussa Paimiosta löytynyt pronssikirves. Löydön tekee Suomessa ainutlaatuiseksi kirveen sisällä säilynyt puu, joka voitiin radiohiiliajoittaa. Tarinaa värittää tieto siitä, että pronssikirves löydettiin jo 40 vuotta sitten.

Kotimaa
Saarnipuista vartta oli säilynyt putkimaisen pronssikirveen sisällä.
Saarnipuista vartta oli säilynyt putkimaisen pronssikirveen sisällä.Jaana Riikonen

Kirveen löytymiseen tarvittiin onnea ja hyvää huomiokykyä, sillä Lounais-Suomen Sähkön tontilla Paimionjoen varrella kaivettiin aikanaan maata. Nykyään Turussa asuva Simo Koskikivi havaitsi savessa metallin kappaleen. Kaivurin kauhan piikiksi ensin luultu esine olikin pronssikirves.

Merenpinta oli pronssikauden alkupuolella noin 20 metriä nykyistä korkeammalla. Pronssikirveen löytöpaikka oli tuolloin merenlahden pohjukka, joka ulottui Oinilanharjulle. Joskus veteen pudonnut kirves lahjoitettiin heinäkuussa Paimion kotiseutumuseolle.

Nyt 40 vuotta myöhemmin kirves osoittautui todelliseksi löydöksi, sillä pronssiesineellä oli ikää yli 3 000 vuotta. Tutkijoiden mukaan pronssikirves saattoi olla työkalu. Se voi olla myös sota- ja seremonia-ase, joka saatettiin uhrata veteen.

Kirveenvarsi säilynyt vuosituhansia

Kirveen kantaosa on ontto putki, jonka sisällä oli säilynyt kirveen puuvartta. Puu oli säilynyt, koska kirves oli aikoinaan uponnut tai upotettu veteen ja painunut pohjasaveen. Suomesta tunnetaan vain noin 150 pronssikautista metalliesinettä. Paimion kirves sai arkeologit erityisen innostuneiksi, koska puuvarren voisi ajoittaa.

Kirves vietiin Kansallismuseon konservointilaboratorioon tutkimuksia ja näytteenottoa varten. Tutkijoiden onneksi näytteeseen tarvitaan puuta vain parin millimetrin suikale. Kuvassa näkyvä isompi kolo on sahattu jo joskus aikaisemmin.

Dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopistosta määritti varren puulajin saarneksi, ja ajoitusnäyte lähetettiin analysoitavaksi Upsalan ajoituslaboratorioon. Tutkimuksen rahoittivat Paimio-Seura ry ja Paimion kaupunki. Ajoitustulos julkistettiin torstaina Helsingissä pidettävässä kansainvälisessä pronssikausisymposiumissa.

Pronssikirves on Suomen vanhimpia putkikirveitä

Paimion kirves on ainut, joka on myös radiohiiliajoitettu. Tyypiltään kirves kuuluu itäisiin kirveisiin, vaikka voikin olla paikallista valutyötä.

Kirves ajoittuu vanhemmalle pronssikaudelle, eli noin 1600–1400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pronssikausi on saanut nimensä siitä, että tuolloin ilmaantuivat Suomeen ensimmäiset kuparin ja tinan seoksesta valetut pronssiesineet.

Kivikaudelta tuttuja kivestä ja orgaanisesta aineesta valmistettuja työkaluja kuitenkin käytettiin edelleen arkisissa töissä. Pronssi oli kallista tuontimetallia, johon vain rikkaimmilla oli varaa.

Lähteet: YLE Turku