Poro ei ole parasta Suomen markkinoinnissa

Pelkkä pohjoisen eksotiikka ei toimi enää Suomi-kuvan välittäjänä. Suomen maabrändiä pohtivassa työryhmässä istuva professori Laura Kolbe nostaisi markkinoinnissa esiin ihmiset ja omaleimaisen arkikulttuurin. Tuoreen brittivertailun mukaan Suomi on maailman paras maa - Kolben mukaan syystäkin.

Kotimaa
YLE / Arja Lento

Suomi sijoittui ensimmäiseksi pienen lontoolaisen Legatum-ajatushautomon hyvinvointivertailussa. Legatum vertaili reilun sadan maan menestystä mittarilla, joka huomioi taloudellisen hyvinvoinnin ohella myös esimerkiksi vakautta, terveyttä, demokratiaa ja onnellisuutta.

Suomen jälkeen vertailun menestyvimpiä maita olivat Sveitsi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Suomi sijoittui kolmen parhaan vertailumaan joukkoon vertailtaessa koulutusta, turvallisuutta ja hallintoa.

Suomen maabrändiä pohtimaan asetettiin vuoden 2008 lopussa korkean tason valtuuskunta, jossa mukana on myös professori Laura Kolbe. Historiantutkijan mukaan edelleen on lottovoitto syntyä Suomeen.

- Meille on vuosikymmenten ajan rakennettu hyvinvointyhteiskuntaa, joka perustuu sille kauniille ajatukselle, että yhteiskunta suojelee kaikkia jäseniään. Systeemi estää äärimmäisen köyhyyden ja rikkauden, muualla eriarvoisuus on suurempaa, Kolbe muistuttaa.

Vertailu on hankalaa, varsinkin jos muiden maiden kulttuurihistoriaa ei tunneta. Lisäksi oman maan arvostelu ei voi olla kovin objektiivista.

- Meitä asuu pieni kansa laajalla alueella, jossa ilmasto-olosuhteet luovat omat rajoituksensa. Meillä on vahva hiljaisuuden kulttuuri, mikä vaikuttaa keskinäiseen kommunikaatioomme. Tulkitsemme usein negatiiviseksi arvioidessamme hyvinvointia, Kolbe analysoi.

Poro- ja junttipolitiikka vanhentunutta

Hiljaisuudesta huolimatta suomalaiset ovat Kolben mukaan aktiivisia ja sosiaalisia.

- Englantilaistutkimuksessa oli otettu hienosti huomioon suomalaisten kansalaisaktiivisuus, yhdistystoiminta ja talkooperinne. Meillä ihmiset ottavat elämänsä omiin käsiinsä riippumatta sosiaalisesta taustastaan. Se synnyttää vakautta ja turvallisuutta ja on asia, jota emme itse osaa oikein arvostaa.

Kolben mukaan Suomi on jäänyt maabrändäyksessä ja mielikuvamarkkinoissa kylmän sodan aikaan.

- Pohjoisen eksotiikka lanseerattiin voimakkaasti kylmän sodan aikana. Silloin ei voitu olla osa itää eikä länttä, niin piti keksiä joku asia, jolla erottua. Pohjoiseen ulottuvuuteen ja periferiaan kuuluu vähän tätä poro- ja junttipolitiikkaa. Se löi hyvin läpi, mutta nyt siitä on vaikea päästä eroon, professori nauraa.

Varsinkin matkailumarkkinoinnissa käytetään paljon kliseitä, mutta yleistämisessä piilee vaaransa.

- Kaikki suomalaiset eivät ole yhtä ja samaa, sosiaalinen ja kulttuurinen tausta erottaa ihmisiä myös maan sisällä. Näiden näkemiseen meillä ei ole ollut tarpeeksi herkkyyttä. Tähän asti Suomea on markkinoitu maana ja maantieteenä, ei ole avattu ihmisen kulttuuurihistoriaa ja meidän tapaamme elää. Esimerkiksi kaksoisidentiteettimme kaupunkiasunnon ja kesämökin välillä on ainutlaatuista, Kolbe kannustaa.

Brändityöryhmältä tuloksia vuoden päästä

Suomalaisessa arjessa on paljon kiinnostavaa, jota voisi markkinoida.

- Mustikkaretki metsään keskellä päivää on meille itsestäänselvyys, mutta tälläinen likeinen suhde luontoon on suurta ylellisyyttä maailman metropoleissa, Kolbe listaa.

Kolben mukaan maabrändi-työryhmän kehittämistyö on vielä kesken. Uusia turisti-sloganeita ei ole luvassa, mutta syvällisempää pohdintaa Suomen vahvuuksista Kolbe lupaa syksyyn 2010 mennessä.

- Meidän on tarkoitus pohtia vahvuuksia, joiden varaan matkailu, teollisuus, valtionhallinto ja muut voivat lähteä rakentamaan yhteistä kuvaa, professori selittää.

Lähteet: YLE Lahti