Lastensuojelujärjestöt: Kasvava pahoinvointi on pysäytettävä

Suomalaiset lapset voivat aina vain huonommin. Kehnon kehityksen suunta on jatkunut menneen nousukauden, eikä laman aikana parempia aikoja ole luvassa. Lastensuojelujärjestöt vetoavat budjettia käsittelevään eduskuntaan lasten paremman tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kotimaa
Pehmoleluja päiväkodissa
YLE

Kymmenen vuotta sitten lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli vähän päälle kolmekymmentä tuhatta. Nyt heitä on 60 000. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli tuolloin 12 000. Nyt on sijoitettuna yli 16 000 lasta. Kiireelliset huostaanotot ja 16-17 -vuotiaiden huostaanotot ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Kilpailu-Suomesta pitäisi lastensuojelujärjestöjen mukaan päästä ihmisistä välittävään hyvinvointi-Suomeen.

Seppo Sauro Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo, että 80 prosenttia varoista menee nyt 20 prosentin hoitamiseen. Hänen mukaansa nyt ollaan noidankehässä, jossa toimitaan vasta sitten, kun on pakko tehdä jotakin ja se maksaa paljon. Yhden lapsen kodin ulkopuolinen hoito maksaa useita satoja euroja vuorokaudessa.

Lasten peruspalvelut on romutettu

Lasten peruspalveluissa on tapahtunut hurjia muutoksia viime vuosina. Neuvolassa käyntien määrää suhteessa lapsimääriin on vähennetty, koululääkäreistä on luovuttu, koulujen tukiopetusta on leikattu ja opettajia lomautetaan. Pisa-tutkimuksen mukaan Suomen koululaiset ovat hyvin oppineita, mutta lapset eivät viihdy koulussa ja he voivat huonommin kuin lapset muissa maissa. Ja joka vuosi neljän tuhannen lapsen koulunkäynti loppuu peruskouluun.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivosen mukaan jokaisen yhteisön ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia lasten kasvusta ja kehityksestä.

- Kyllä tässä vaaditaan koko yhteiskunnan tasolla arvotarkastelua, että lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen on ensisijaista. Se pitää näkyä kuntien ja valtion päätöksenteossa, palvelujen järjestämisessä ja lapsiperheiden tukemisessa.

Lastenjärjestöt vetoavat nyt budjettia käsittelevään eduskuntaan. Järjestöjen mielestä kunnille täytyy jakaa korvamerkittynä lasten hyvinvointiin tarkoitetut rahat niin etteivät ne valu kuntien muihin rahanreikiin.

Lähteet: YLE Uutiset / Ritva Säilä