Helsingin kaupunginhallitus puoltaa ruuhkamaksuja

Ruuhkamaksujen puolesta äänestivät kaupunginhallituksessa demarit, lukuunottamatta Arto Bryggarea, joka äänesti tyhjää, vihreät, keskusta ja vasemmistoliitto. Kokoomus ja RKP olisivat halunneet ruuhkamaksuista vielä lisäselvityksiä.

Kotimaa
Autoja ruuhkassa
YLE/ Ville Korhonen

Tiukan äänestyksen jälkeen (8-6) Helsingin kaupunginhallitus päätti esittää Liikenne- ja viestintäministeriölle, että ruuhkamaksujen vaatiman lainsäädännön valmistelu aloitettaisiin.

Vähemmistöön jääneet Kokoomus ja RKP pitivät Liikenne- ja viestintäministeriön selvitystä ruuhkamaksuista vailinaisena ja olisivat halunneet lisäselvityksiä muun muassa ruuhkamaksujen vaikutuksesta alueen elinkeinoelämälle sekä maksujen perimisratkaisuista.

Kaupunginhallitus liitti päätökseensä ehdon, jonka mukaan ruuhkamaksujen tuotto tulee käyttää kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikenteen hyväksi.

Jos ruuhkamaksut toteutuvat, ne tulevat käyttöön näillä näkymin aikaisintaan vuosikymmenen puolivälissä.

Ministeriö teetti ruuhkamaksuista selvityksen

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa asiantuntijaselvityksessä tarkasteltiin sitä, millaisia yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia ruuhkamaksuilla olisi Helsingin seudulla.

Helsingin seudun ruuhkat ovat olleet kansainvälisesti verrattuna suhteellisen lieviä ja ne ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.

Säännöllisiä ja ajoittaisia ruuhkia esiintyy tällä hetkellä kehäteillä ja säteittäisillä sisääntuloväylillä. Kantakaupungin sisällä on esiintynyt ruuhkia jo pitkään, mutta ne eivät ole merkittävästi pahentuneet viime vuosikymmeninä.

Jos liikenne kasvaa ennustetusti seuraavan kymmenen vuoden ajan, ruuhkaisten väylien määrä lisääntyy, vaikka alueen kaikki päätetyt liikennejärjestelmän kehittämistoimet toteutetaan.

Nykyinen taloudellinen taantuma saattaa kuitenkin hidastaa liikenteen kasvua ja ruuhkautumiskehitystä jonkin verran.

Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää liikennettä

Ruuhkamaksujen tarkoituksena on vähentää ruuhkaisten tieosuuksien autojen määrää. Maksujen käyttöönoton seurauksena liikennemäärät laskisivat, ruuhkat lievenisivät, matka-ajat lyhenisivät, joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, liikenneturvallisuus paranisi ja liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät.

Usealla muullakin liikennepoliittisella toimenpiteellä voitaisiin saada aikaan samoja vaikutuksia, mutta selvityksen mukaan suurimmat hyödyt kohtuullisin kustannuksin saavutettaisiin ruuhkamaksuilla.

Kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät henkilöautomatkoja ja lisäisivät joukkoliikennematkoja. Ruuhka-ajan matkustajamäärät kasvaisivat pääkaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä mallista riippuen 5-12 %.

Voimakkaimmat lisäykset kohdistuisivat raskaaseen raideliikenteeseen eli metro- ja lähijunaliikenteeseen. Vähiten matkustajamäärät kasvaisivat Helsingin kantakaupungin raitioliikenteessä.

Siirtymä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen olisi suurinta työmatkaliikenteessä. Alueellisesti siirtymä joukkoliikenteeseen olisi suurinta keskustaan ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin aluekeskuksiin suuntautuvilla työmatkoilla.

Joukkoliikenteen käytön kasvu lisäisi lipputuloja ruuhkamaksumallista riippuen 8-23 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin joukkoliikenteen nettokustannukset eli tariffituki kasvaisi pääkaupunkiseudulla 11-16 miljoonaa euroa vuosittain. Suhteellisesti tariffituen lisäys olisi 8-11 % vuoteen 2008 verrattuna.

Päästöt vähenisisvät jopa viidenneksen

Kaikissa ruuhkamaksumalleissa liikennesuoritteet pienenisivät, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11-21 %.

Ruuhkamaksuselvityksen mukaan liikenteen ilmanlaatua heikentävät päästöt vähenisivät eri malleilla 8-18 %. Kaikki ruuhkamaksumallit parantaisivat ilmanlaatua seudulla. Liikennemäärien vähenemisen myötä päästöjen väheneminen olisi oimakkainta pääväylien ympäristössä.

Myönteiset vaikutukset melutasoihin eivät olisi yhtä ilmeisiä.

Ruuhkamaksuilla olisi selvityksen alustavien tulosten mukaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia seudun elinkeinoelämälle.

Liikenteen sujuvuus, saavutettavuus sekä liikenteestä yrityksille koituvat kustannukset vaikuttavat seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn yritysten sijaintialueena.

Hyvin toimiva liikennejärjestelmä parantaa seudun vetovoimaa, kun taas liikenteen ruuhkautuminen voi heikentää sitä.

Lähteet: YLE Helsinki