Tukholma rajoittaa nastarenkailla ajoa - määräykset kiristyvät Suomessakin

Tukholman kaupunki on päättänyt kieltää nastarenkaiden käytön yhdellä vilkasliikenteisellä kadulla. On todennäköistä, että kieltoa laajennetaan. Suomikin kiristää nastarengasmääräyksiä parin vuoden kuluttua, mutta aivan eri syistä kuin Ruotsi.

tiede
nastarenkaita
YLE

Ruotsissa ja erityisesti Tukholmassa nastarenkaista on keskusteltu lähinnä ilmansaasteiden ja kansalaisten terveyden näkökulmista: eräillä Tukholman alueilla ilmanlaatu ei täytä EU-normeja. Muuan muassa astman väitetään lisääntyneen. Lisäksi erilaisia hengitystieinfektioita on havaittu entistä enemmän.

Syyllisinä huonoon ilmanlaatuun pidetään esimerkiksi pieniä partikkeleita, joita nastarenkaat irroittavat asfaltista.

Suomessa päätettiin kesähelteillä uusista nastarengasmääräyksistä, jotka astuvat voimaan vuonna 2013. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan nastojen määrä henkilöauton renkaissa vähenee keskimäärin 15 prosenttia. Suomen määräyksiä ei kiristänyt huoli kansalaisten terveydestä, vaan tiemäärärahojen vähyys - tiet kuluvat taas liikaa.

Tienpidon terveysvaikutukset

Liikenneneuvos Kari Saari LVM:stä pohtii, että Suomessakin olisi hyvä tehdä uusi arvio teiden talvikunnossapidon vaikutuksista sekä liikenneturvallisuuteen että terveyteen. Viimeisestä suuresta kunnossapitotutkimuksesta on kulunut jo 15 vuotta. Moni asia on muuttunut: rengasteknologia on kehittynyt, ja erilaisten päästöjen mittaustarkkuus on parantunut.

- Olisi hyvä saada tarkkaa tietoa siitä, mitkä pienhiukkaset ovat peräisin nimenomaan nastoista ja mitkä pakokaasuista tai teollisuuden päästöistä, pohtii Saari.

Kaupunkien katupölystä tiedetään se, että hiekan laadulla on suuri merkitys pölyn määrään.

-Tästä on tutkimustuloksia. Oli hieman yllättävä tieto, että kitkarengas nostaa ilmaan enemmän katupölyä kuin nastarengas. Mitä hienompaa hiekka on sitä suurempi on ongelma, sanoo Saari.

Saaren mukaan ministeriöön ei ole tullut tietoa, että esimerkiksi Helsingillä olisi samanlaisia ongelmia EU-normien kanssa kuin Tukholmalla.

Operaatio nastojen kevennys

Nastat kuluttavat teitä. Parikymmentä vuotta sitten huomattiin, että Suomen tiet ja kadut kuluivat silmissä. Katseet kääntyivät nastarenkaisiin. Tuolloin lähes kaikissa henkilöautoissa oli talvella nastarenkaat. Nastojen massa oli 2,2 grammaa. Kun nastojen painoa kevennettiin, teiden kuluminen väheni. Tällä tavalla jatkettiin koko 1990-luku.

Rengas- ja nastateknologia kehittyivät, ja nastojen massa on pudonnut 1,1:een. Ei onnistu enää keventäminen, ilmoittivat rengas- ja nastavalmistajat. Vuodesta 1976 nastarenkaiden kanssa töitä tehnyt tehnyt tutkija Timo Unhola Roadlux-konsulttiyhtiöstä on eri mieltä.

- Teknologian kehittyessä pitäisi päästä 0,7 gramaan. Markkinoilla oli vähän aikaa muoviholkkinasta, mutta tekniikka ei ollut silloin vielä valmis, sanoo Unhola.

Tutkimusten mukaan nastan painoa pienentämällä voitaisiin saavuttaa vielä noin 20 prosentin säästö tiestön kulumisessa, jos nastojen paino putoaisi 0,4 grammaan.

Nastoilla vain yksi etu

Liikenneneuvos Kari Saaren mukaan nastarengaskeskustelussa kysymys on koko yhteiskunnan hyötykustannusedusta.

- Jos nastarenkaiden käyttöä vähennetään, yhteiskunnan kustannukset kasvavat, koska vakavat onnettomuudet lisääntyvät. Jos suolausta lisätään, yhteiskunnan kustannukset kasvavat pohjavesiongelmien takia. Nyt mukaan laskelmiin pitäisi ottaa tienpidon terveysvaikutukset.

Saaren mukaan nastarenkailla on oikeastaan vain yksi etu: ne tasaavat kitkavaihtelut, joita kuljettaja ei pysty havaitsemaan. Jäisellä alustalla vain nastat pysäyttävät auton.

- Kerran käsistä lähtenyttä kitkarenkailla varustettua autoa ei pysäytä mikään, Saari sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Arto Nurmi