Poliittiset kriisit toivat kansalaisyhteiskunnan Polvijärvelle

Suurlakon ja sisällissodan kaltaiset historian käännekohdat toivat kansalaisyhteiskunnan osaksi polvijärveläistä elämää. Kansalaisyhteiskunnan rakentumista Polvijärvellä vuosina 1900-1933 on tutkinut filosofian lisensiaatti Esa Sormunen.

Suojeluskunnan esikunta keväällä 1918 Polvijärvellä. Kuva: Polvijärvi-seura

Polvijärvellä perustettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lähes sata maamiesseuraa, marttayhdistystä, työväenyhdistystä tai muuta kansalaisyhteiskunnan organisaatiota. Yhteiskunnallisen toiminnan viriämistä vauhdittivat etenkin aikakauden suuret poliittiset kriisit, kuten vuoden 1905 suurlakko.

- Suurlakko merkitsi läpimurtoa polvijärveläisessä kansalaisyhteiskunnassa. Lakon jälkeisinä vuosina syntyi meilläkin pitkälti toistakymmentä seuraa ja yhdistystä, kun sitä ennen niitä oli perustettu yksittäisiä, kertoo Esa Sormunen.

Alussa polvijärveläisten yhdistysten ja seurojen aatteelliset eroavaisuudet eivät olleet jyrkkiä. Vasta vuoden 1918 sotaa lähestyttäessä kansalaisyhteiskunta repiytyi kahteen eriseuraiseen leiriin. Jakautuminen jatkui 1930-luvun oikeistoradikalismin aikaan asti.

- Polvijärvellä paikallisyhteisö ei kuitenkaan jakautunut jyrkästi kahtia, vaan ristiriidat pystyttiin ratkomaan suhteellisen vähin vaurioin.

Yhdistys- ja seuratoiminnan ylläpitäminen oli Polvijärvellä pienen piirin käsissä. Monesti samat ihmiset johtivat sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita että kunnallisia luottamuselimiä.

Aatteet tulivat Joensuusta

Kansalaisyhteiskunnan aatteet levittäytyivät Polvijärvelle etupäässä Joensuun suunnasta. Sormunen korostaa kuitenkin, etteivät polvijärveläiset olleet passiivisia sopeutujia, vaan osallistuivat yhteiskunnan murrokseen aktiivisesti.

- Paikkakunnalle perustettiin yhdistyksiä ja muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, ja niiden kautta asukkaat ottivat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Asiat tuotiin paikkakunnalle ulkopuolelta, mutta niihin reagoitiin polvijärveläiseen tapaan.

Esa Sormunen opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia Polvijärven yläkoulussa sekä lukiossa. Hänen tohtorinväitöksensä Sivistäviä seuroja, repiviä riitoja, vahvoja vaikuttajia. Kansalaisyhteiskunta Polvijärvellä 1900-1933 tarkastetaan Joensuun yliopistossa lauantaina.