Korvien istutteet kutistavat viittomakielistä yhteisöä

Jo miltei kaikki kuurona syntyvät suomalaislapset saavat kuulemista auttavan sisäkorvaistutteen. Sisäkorvaleikkaukset ovat muuttaneet tuntuvasti koko viittomakielisten yhteisöä.

Kotimaa
Kuva kirjan kuvituksesta, jossa esitetään sisäkorvaimplantin sijainti korvassa.
YLE

Juuri nyt viittomakieli on Suomessa suositumpaa kuin koskaan. Esimerkiksi viittomakielen kursseille ja tulkkikoulutukseen on tungosta. Samaan aikaan viittomakielinen yhteisö kutistuu.

Vuosittain Suomeen syntyy viisi-kuusikymmentä kuuroa lasta, ja heidät implantoidaan yli 90-prosenttisesti. Sisäkorvaistutteita on asennettu alun epäluulojen jälkeen viitisentoista vuotta, sanoo ylilääkäri Mari Havia Kuuloliitosta

- Suomessa on implantoitu noin 650 ihmistä. Heistä kaksi kolmasosaa pärjää implantin avulla ilman huuliolukua ja lapsistakin yli puolet kykenee puhumaan implantin avulla puhelimessa.

Sisäkorvat tutkitaan varhain

Huonokuuloisia on Suomessa yhä vähemmän myös siksi, että nykyisin jokaisen lapsen sisäkorva tutkitaan tarkoin jo synnytyssairaalassa. Aiemmin kuurous saattoi tulla ilmi vasta parivuotiaana.

Sisäkorvaistutteen hyöty riippuu sen asennusajankohdasta.

- Kuutta vuotta pidetään jonkinlaisena maksimi-ikänä. Mielellään ainakin alle kahden vuoden ikäisenä, sanoo ylilääkäri Mari Havia Kuuloliitosta.

Onnistuneet leikkaukset ovat johtaneet jo kuurojen erityiskoulujen oppilaspulaan. Implantoidut lapset käyvät yleensä tavallista peruskoulua, alkuvuodet tosin usein avustettuna.

Viittomakielisten tasa-arvoa voimallisesti ajava Kuurojen liitto on suhtautunut sisäkorvaistutteisiin varauksella. Viittomakielisiä kuuroja on viitisen tuhatta. Tällä implantointivauhdilla liitolta loppuvat jäsenet ja viittomakieleltä sen huonokuuloiset käyttäjät.

Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen vertaa tilannetta saamenkielisten tai romanien oloihin.

- Lapselle taataan oikeus oppimiseen viittomakielellä, on hän sitten kuuro tai kuuleva. Tätä kielen suojan näkökulmaa haluaisin korostaa ja sitähän painotetaan tulevaisuudessa.

Lähteet: YLE Uutiset / Hilkka Säävälä