Suurten murrosten aika

Muistan miten lapsena toivoin, että olisin voinut elää edellisen vuosisadan vaihteessa. Oma aika vaikutti pitkästyttävän tavanomaiselta, kun taas 1900-luvun alku näytti olleen täynnä hurjia uudistuksia. Ruhtinaita oli syösty vallasta. Taiteissa oli siirrytty esittävästä abstraktiin kuvaukseen. Teknologiassa oli hypätty hevoskärryistä autoihin ja juniin. Jopa naisten muodissa polvipituus, pikkumusta ja jakkupuku olivat tehneet vallankumouksen.

Kotimaa

Mikä on ”suuri murros”?

Omassa ajassa on aina vaikea havaita muutoksia tai arvioida niiden merkittävyyttä, ne hahmottuvat vasta pidemmällä perspektiivillä. Nytkin kuvitellaan, että elämä jatkuu jokseenkin tällaisena maailman tappiin asti, kaikkea vain tulee lisää: lisää autoja, korkeampia taloja, enemmän tavaroita.

Ennakkoon on vaikea tunnistaa, mitkä ratkaisut muuttavat tulevaisuutta yhtä radikaalisti kuin esimerkiksi internetin käyttöönotto vain parikymmentä vuotta tai yksityisautoilu vain satakunta vuotta sitten. Berliinin muuri murtui 20 vuotta sitten. Sen kahtia jakama maailma oli tuntunut mahdottomalta muuttaa. Kuka silloin olisi kuvitellut, että kun tänään puhutaan kaksinapaisesta maailmasta, tarkoitetaan Yhdysvaltoja ja Kiinaa?

Jossakin vaiheessa tajusin, että juuri nyt eletään vähintään yhtä suurten murrosten aikaa kuin vuosisata sitten. Yksi muutoksen ajureista on halu pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Siitä käynnistyy energiavallankumous. Hiilivapaa, uusiutuva energia muuttaa kaiken, aivan samalla tavoin kuin höyrykone ja langaton tiedonvälitys aikoinaan muuttivat sekä arjen että pyhän.

Ennakoitua muutosta mustamaalataan

Julkisesta keskustelusta syntyy kuitenkin mielikuva, että ilmastonmuutoksen torjumisesta koituu pelkästään ikäviä seurauksia. Väitetään, että Suomen pitää pysyä ydinsähkön banaanivaltiona, koska työpaikat muuten katoavat halvan energian maihin. Ei uskota, että tuotanto ja kulutuskin muuttuvat. Pelätään, että tietullien seurauksena bemari-ihmistenkin pitää ahtautua rahvaan kanssa samoihin juniin. Talojen energiansäästö tulkitaan niin, että on paleltava karkeissa villasukissa homeisissa huoneissa. Kauhistellaan, että lihan syöntikin pitäisi lopettaa! – Miksei kukaan ajattele, että hiilivapaa kestävän kulutuksen ja tuotannon yhteiskunta voi olla paljon upeampi ja viihtyisämpi kuin tämä ruskohiili- ja öljymaailma?

Yksi viime vuosisadan suurista muutoksista oli öljyntuottajamaiden nousu maailman valtiaiden joukkoon. Yhtäkkiä arabit omistivat pilvenpiirtäjiä New Yorkin keskustassa tai Harrodsin tavaratalon Lontoossa. Öljyä riittää vielä joiksikin vuosiksi, mutta erityisesti Arabiemiraateissa oivallettiin jo varhain, että niiden on rakennettava tulevaisuutensa jonkun muun kuin raakaöljyn varaan. Dubaista tehtiin lentoliikenteen solmukohta ja kiinteistösijoittajien paratiisi.

Mallikaupunki Masdar

Abu Dhabissa rakennetaan tulevaisuuden mallikaupunkia, Masdaria. Kyseessä ei ole vain muutaman koetalon työmaa vaan 40 000 asukkaan ja 50 000 työpaikan yhteisö. Kaupungin liikenne perustuu kävelyetäisyyksiin ja tehokkaaseen julkiseen liikenteeseen, jota hoitavat sähköautot, pikaraitiotiet ja metro. Masdarin voimalaitoksia pyörittävät lähinnä aurinko- ja tuulivoima. Maailman ensimmäisen vetyvoimalan tehoksi tulee yli 500 Megawattia.

Masdarin tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Siitä halutaan maailmanluokan johtaja energia-alalla, uusiutuvan energian piilaakso, jossa tutkimuksen ja 1 500 puhtaan teknologian yrityksen voimin ratkaistaan yhtä ihmiskunnan suurimmista haasteista. Masdar-kaupungista tulee hiilineutraali. Siellä elämänlaadun, vanhan ja uuden teknologian sovellutusten, ajattelun, arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun halutaan olevan huippua. – Kauniita puheita, voisi helposti ajatella. Niinhän meillä suhtaudutaan omiin tulevaisuusstrategioihin. Mutta Abu Dhabissa niistä tehdään totta.

Ei pelkkiä seiniä

Masdarissa on ymmärretty sekin, etteivät pelkät seinät riitä eikä käytännön innovaatioita synny ilman taloudellisia panostuksia. Lähes 200 miljoonan Euron rahasto investoi lupaavimpiin puhtaan teknologian yrityksiin. Masdariin kuuluu myös tiede- ja teknologiainstituutti, joka toimii yhdessä MIT:n, tunnetun yhdysvaltalaisen yliopiston kanssa. Kokonaisvaltaista ajattelua osoittaa sekin, että Abu Dhabissa aiotaan vuosittain järjestää kansainvälinen tulevaisuuden energia –huippukokous (World Future Energy Summit). Sen yhteydessä jaetaan miljoonan Euron suuruinen palkinto, joka kantaa Arabiemiraattien perustajan, sheikki Zayedin nimeä.

Koko Masdar onkin valtaisa poliittisen tahdon ilmaus. Se ei ole vain kaupunkirakentamisen laboratorio vaan myös tutkimuslaitos, yrityshautomo ja uusiutuvan energian instituutioiden kotipesä. Viime keväänä perustettiin Saksan pitkään ajama kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA. Suomikin on sen jäsen. Saksan entinen pääkaupunki Bonn taisteli pitkään, jotta IRENAn päämaja sijoitettaisiin sinne. Arvatkaapa, missä IRENAn päämaja nyt on? Aivan oikein, Masdarissa Abu Dhabissa.

Lähteet: Kaarin Taipale / YLE Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti