Ulkomaalaiskeskustelu ryöpsähti Saksassa

Valtaosa Berliinissä elävistä arabeista ja puolet turkkilaisista ei halua sopeutua saksalaiseen elämänmenoon, väittää Berliinin entinen rahaministeri Thilo Sarrazin. Hänen mukaansa Berliinin väestö tyhmenee maahanmuuton vuoksi.

Ulkomaat
Turkkilaistaustaisia lapsia tutustumassa parlamenttiin Hampurissa Turkin itsenäisyyspäivänä 24. huhtikuuta
Marcus Brandt / EPA

Monissa arabi- ja turkkilaisperheissä vanhemmat eivät osaa saksaa vielä kolmannessakaan polvessa. Myöskään lapsia ei kannusteta innokkaasti koulunkäyntiin, toteaa Berliinin entinen rahaministeri ja nykyinen Saksan keskuspankin johtokunnan jäsen Thilo Sarrazin (sd.) eurooppalaiselle kulttuurilehdelle Lettrelle antamassaan haastattelussa.

Kolmannes turkkilais- ja arabilapsista ei saa päästötodistusta huonon koulumenestyksen takia. Samalla katkeaa tie ammattikoulutukseen ja työelämään.

Sarrazin väittää, että Berliinin väestö tyhmenee sukupolvesta toiseen, koska luokkia täyttävät entistä enemmän sellaisten vanhempien lapset, jotka aloittavat koulunkäynnin lähes kielitaidottomina, ja jotka eivät saa vanhemmiltaan tukea.

Lapsilisät ehdollisiksi?

Lähes puolet pääkaupungin turkkilaisista ja arabimaahanmuuttajista elää sosiaaliavulla. Nelilapsinen perhe saa kuukaudessa 1 500 euroa puhtaana käteen sekä rahat vuokraan ja lämmitykseen. Yhteiskunta maksaa myös sairausvakuutuksen.

Paisuvat sosiaalikulut ovat Sarrazinin mukaan eräs syy Berliinin huonoon talouteen. Osavaltiolla on velkaa yli 60 miljardia euroa. Joka viides kaupunkilainen elää työttömyys- ja sosiaaliavun varassa. Työttömänä on runsaat 13 prosenttia työvoimasta.

Berliinin ulkomaalaisrikkaimman kaupunginosan Neuköllnin pormestari Heinz Buschkowsky (sd.) ehdottaa, että lapsilisiä maksettaisiin vain sellaisille vanhemmille, jotka huolehtivat lastensa koulunkäynnistä. Jos lapsi ei ilmesty kouluun, tilille ei tulisi myöskään lapsilisiä.

Vietnamilaiset esimerkkinä

Berliinin johdosta keväällä valtionpankkiin siirtynyt Sarrazin rikkoo tabuja ehdotuksellaan, jonka mukaan turkkilaisten ja arabien sijasta Saksaan olisi houkuteltava enemmän itäaasialaisia ja itäeurooppalaisia siirtolaisia.

He ovat hänen mukaansa sopeutumishaluisempia ja -kykyisempiä kuin islamilaisesta kulttuuripiiristä kotoisin olevat maahanmuuttajat.

Myönteisimpänä esimerkkinä Sarrazin mainitsee vietnamilaiset maahanmuuttajaperheet, joissa vanhemmat tuskin puhuvat saksaa, mutta jotka suhtautuvat kannustavasti lastensa koulunkäyntiin ja opiskeluun.

Vietnamilaislapset kuuluvat keskimääräistä useammin luokkansa parhaimmistoon. He menestyvät hyvin myös opinnoissa.

Pahaa verta on synnyttänyt myös Sarrazinin huomio, että islamilaisesta kulttuuripiiristä tuleviin perheisiin syntyy huomattavasti enemmän lapsia kuin saksalaisiin tai muihin perheisiin.

Sarrazin rikkoo vaikenemissääntöä

Sarrazinin lausunnot ovat synnyttäneet Saksassa kärkevän keskustelun maahanmuutosta.

Saksan turkkilaisia järjestöjä edustavan keskusliiton puheenjohtaja Kenan Kolat ei allekirjoita entisen rahaministerin näkemyksiä. Hän pitää rasistisena sitä, että Sarrazin nostaa esille turkkilaisen perinteen noutaa perheen pojalle ummikkovaimo entisestä kotimaasta.

Saksan noin 120 000 juutalaista edustavan keskusneuvoston pääsihteeri Stephan Kramer käyttää saksalaisittain järeintä mahdollista lyömäasetta vertaamalla Sarrazinia Hitleriin ja Goebbelsiin.

Sarrazin rikkoo perinteistä maahanmuuttoon kytkeytyvää vaikenemiskäytäntöä - ja saa tukea muun muassa Saksassa elävältä turkkilaiselta sosiaalitieteilijältä Necla Kellekiltä sekä tunnetulta juutalaiselta kirjailijalta Ralph Giordanolta.

Kaksi kolmasosaa kansasta tukee

Lehtien yleisönosastot ja nettisivut pursuavat Sarrazinin mielipiteitä puoltavia kirjoituksia. Useimpien mielestä maahanmuuton epäkohdista on korkein aika keskustella asioiden oikeilla nimillä. Mielipidekyselyjen mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista on samaa mieltä Sarrazinin kanssa.

Keskuspankin johtokunnan varapuheenjohtajasta on tehty useita tutkimuspyyntöjä. Poliisi selvittää, onko hän syyllistynyt mielipiteillään kansankiihotukseen. Myös monet lehdet ja tv-kanavien tutkivat toimittajat ovat paneutuneet Sarrazinin väitteisiin, mutta eivät ole löytäneet hänen lausumistaan asia- tai muita virheitä.

Turkkilaiset suurin ulkomaalaisryhmä

Saksan 82 miljoonan asukkaasta noin yhdeksän miljoonaa on ulkomaalaisia. Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Berliinissä suurimman maahanmuuttajaryhmän muodostaa yli 200 000 turkkilaista.

Koko Saksassa turkkilaisia elää noin kolme miljoonaa. Useimmat heistä ovat 1960 -70-luvuilla Saksaan vierastyöläisiksi tulleita ja heidän perheenjäseniään. Arabeja Saksassa elää noin puoli miljoonaa, joista joka kymmenes Berliinissä.

Lähteet: YLE Uutiset / Pertti Rönkkö, Berliini