Helsingin putket pula-ajalta

Putkien kunto riippuu enemmän laadusta kuin iästä. Helsingin Vesi saneeraa vesijohtoja lähivuosina Helsingin keskustassa, Kruununhaassa ja Töölössä.

plumbing
Helsingin putkistoa taskulampun valossa.
Helsingin vesiputkistossa on pimeää ja märkää.YLE

Suuri osa eli 85 prosenttia Helsingin 1200 kilometriä pitkän vesijohtoverkoston putkista on valmistettu valuraudasta. Samasta valmistusmateriaalista huolimatta eri aikoina valmistetuissa putkissa on merkittäviä laadullisia eroja.

- Vanhimmat putket on usein erittäin hyviä, koska niissä ei ole säästetty materiaaleissa. Putket on paksuja ja ne on tehty puhtaista materiaaleista, eikä ne näin ollen ruostu juuri lainkaan, sanoo Helsingin Veden tuotantoinsinööri Sami Sillsten.

Huonoimpia ovat sodan jälkeisten vuosikymmenten putket

1800-luvun putkia ongelmallisempia ovat 1950-1970-luvuilla rakennetut vesijohdot. Ne on tehty harmaavaluraudasta ja pallografiittivaluraudasta, eikä niissä ole vedenlaatua suojaavaa betonikerrosta.

- Ne ovat puhdasta valurautaa, joka alkaa pikku hiljaa sakkautumaan ja kuroutumaan umpee, Sillsten toteaa.

Laadullisten erojen syyksi Sillsten mainitsee sotien jälkeiset pula-ajat, öljykriisin ja tuotekehityksen teettämät tepposet.

- Ehkä luultiin, että tehtiin hyvää putkea. Jälkikäteen on sitten huomattu, ettei materiaali niin hyvää ollutkaan.

2000-luvun putket kestää 70 vuotta

Nykypäivän putket on Sillstenin mukaan ohuita, mutta laadullisesti hyviä ja ne kestävät pitkään.

- Ne on ulkopuolelta pinnoitettu ruostumista ja happamia maita vastaan sekä sisältä betonoitu estämään korroosio.

Putkiston saneerauksessa käytetään tänä päivänä menetelmänä sisäpintojen betonointia. Sillä tavalla käsitelty putki kestää ainakin seuraavat 50 vuotta.

- Betonointi on hyvä menetelmä siksi, että putkea ei tarvitse vaihtaa ja betoni vaikuttaa myönteisesti vedenlaatuun, sen PH pitoisuuteen, Sillsten hehkuttaa.

Putket altistuvat monenlaisille rasituksille

Putkien kuntoon vaikuttavat muun muassa liikennekuormat, savimaiden painumisen aiheuttamat rasitukset ja veden käytön määrän muutokset. Jälkimmäinen tuotti merkittäviä huononnuksia vedenlaatuun Lauttasaaressa, jossa on tehty putkiverkoston saneerausta viime viikkoihin saakka.

- Lauttasaaresta on muuttanut viime vuosikymmeninä pois runsaasti vettä käyttänyt teollisuus eli siellä veden käyttö laski merkittävästi. Se aiheutti putkistossa umpeen kuroutumista ja veden laadun huononemista. Saneerauksen myötä asia on nyt kunnossa, kertoo Sillsten.

Seuraavat laajat saneeraukset tehdään kantakaupugissa

Ennen Lauttasaaren laajaa putkiremonttia Helsingin Vesi saaneerasi Kulosaaren vesijohtoverkoston. Sillstenin mukaan seuraavaksi on vuorossa keskustan putkistojen saaneeraus. Urakka aloitettaneen Sillstenin mukaan Kruununhaasta ja Töölöstä, joissa on tällä hetkellä eniten ongelmia.

- Olemme viime vuodet ikään kuin harjoitelleet ja etsineet tehokkaimpia sekä vähiten häiriötä aiheutuvia menetelmiä ennen keskustaan tuloa, ja mielestämme olemme sellaiset tavat löytäneetkin, Sillsten sanoo.

Lähteet: YLE Helsinki / Ari Tuhkanen