1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rikoskirjallisuus

Finlandia-raadin pj. Liisa Steinby vastaa kritiikkiin

Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen ehdokasasettelu käynnisti tälläkin kertaa vilkkaan kirjallisen keskustelun. Lautakunta sai saman tien niskaansa tavallistakin enemmän kritiikkiä. Valintalautakunnan puheenjohtaja Liisa Steinby vastasi kritiikkiin Turun Radion aamulähetyksessä.

rikoskirjallisuus
Finlandia-ehdokkaat 2009: Tommi Melender (ylh.vas.), Marko Kilpi, Merete Mazzarella,Kari Hotakainen (alh.vas.), Antti Hyry, Turkka Hautala.
Finlandia-ehdokkaat 2009: Tommi Melender (ylh.vas.), Marko Kilpi, Merete Mazzarella,Kari Hotakainen (alh.vas.), Antti Hyry, Turkka Hautala.YLE Uutisgrafiikka

Valittuja kirjoja ei niinkään kehdattu arvostella, jälleen kerran suurin puhe syntyi niistä kirjoista, joita listalta puuttui. Erityisesti Kristiina Carlssonin Herra Darwinin puutarhuri ja Monika Fagerholmin Säihkenäyttämö olisivat kuuluneet monen alan ihmisen mielestä mukaan.

Kolmen hengen valintalautakuntaa johtaneen Turun yliopiston professori Liisa Steinbyn mukaan valinnat on tehty tehtävänannon mukaisesti puhtaasti sen perusteella, mitkä ovat parhaat kirjat. Se mistä Helsingin Sanomissa tai missä tahansa muualla puhutaan ei vaikuta valitsijoiden työhön millään tavalla. He eivät olleet valitsemassa syksyn kohutuimpia kirjoja.

- Jos kustantajat haluavat tällaisen listan, he voivat antaa jonkun sihteerin sellaisen pykätä. Ehkä se riittäisi heidän myynninedistämistarkoituksiinsa.

Dekkaria ei nosteta salonkikelposeksi

Ehdokkaiden joukossa oleva Marko Kilven Kadotetut -romaani on luokiteltu dekkariksi, mikä on aiheuttanut väärinkäsityksiä. Esimerkiksi Turun Sanomat otsikoi aamun uutisensa "Dekkari salonkikelpoiseksi".

Valintalautakunta ei halunnut olla antamassa tunnustusta dekkarille tai nostamassa sitä salonkikelpoiseksi. Liisa Steinby päinvastoin kritisoi perusteluissaan nimenomaan sitä, että suomalaisissa vakavasti otettavissa romaaneissakin käytetään erittäin paljon salapoliisiromaanin ja trillerin väkivaltaisia käänteitä.

Hämmästyttävän monessa raadin lukemasta 130 kirjasta on murhia, tappoja, kuolmenatuottamuksia, silpomisia ja pahoinpitelyjä, jotka Steinbyn mukaan kertovat kirjallisuuden viihteellistymisestä.

- Kysymys on motivoitumattomista väkivallanteoista, jotka eivät nouse kuvattavasta aineistosta sinänsä, vaan jotka on laitettu sinne herättämään lukija muutaman kymmenen sivun välein, professori Steinby kertoo.

- En kritisoi sitä, että kuvataan maailmaa rujona. Tämä ei ole maailman kuvaamista, vaan lukijan mielenkiinnon ylläpitämiseksi lisättyjä tehokeinoja.

Marko Kilpi taas tekee Steinbyn mukaan dekkarilajin pohjalta jotain ihan muuta, kuin mitä dekkari on. Hän keskittyy esimerkiksi siihen, miten epänormaali asia väkivallanteko on ja miten patologinen tällaisen teon tekijä on.

Luku-urakka takana

130 kirjan lukemisessa puolessa vuodessa oli tietysti valtava työ, mutta Liisa Steinbyn mukaan se ei ollut mikään mahdoton urakka.

- Kun jättää lähes kaiken muun syrjään ja lukee vain kirjoja, niin on se ihan kivaakin. Kauhean aikaavievää, mutta ihan hauskaa.

Lukemisintoon luku-urakka ei ammattilukijan mukaan vaikuttanut sen kummemmin.

- Luen vain toisia kirjoja nyt, Turun yliopiston professori Liisa Steinby toteaa ja kieltäytyy lopuksi vastaamasta kysymykseen, mikä kuudesta ehdokkaasta on paras kirja.

Lähteet: YLE Turku / Kalle Talonen

Lue seuraavaksi