Kulttuurilehtikatsaus 16.11.

Kulttuurilehdet kirjoittavat yksin viihtyviä ihmisiä vieroksuvasta nykyajasta. Lisäksi kuullaan, miten viranomaiset kohtelevat henkensä kaupalla Suomeen paenneita ulkomaalaisia.

kulttuuri
Sanomalehtiä pinossa.
YLE

Anna-lehden toimittaja Mirka Heinonen kirjoittaa nykyään ”lähes kirosanana” pidetystä luonteenpiirteestä, epäsosiaalisuudesta.

Toimittaja tunnustaa harrastavansa mielellään yksin tehtäviä asioita, kuten lukemista ja juoksemista. Omissa oloissa viihtyminen on monelle epäsosiaaliselle ongelma, sillä nykykulttuurissamme ihannoidaan ulospäinsuuntautuneita ja näkyviä hahmoja.

- Epäsosiaalinen viihtyy älyttömän hyvin itsekseen. Jos epäsosiaalinen ihminen joutuu päiväksi suunnittelupalaveriin tai sukujuhliin, hän tarvitsee seuraavan vuorokauden vähävirikkeiseen huilaamiseen, Heinonen kirjoittaa.

Seurallinen ei välttämättä ole sosiaalinen

Heinosen jutussa haastatellaan runoilija Anja Erämajaa, joka on kirjoittanut oman rauhan kaipuusta. Erämajan runossa taloyhtiön porraskäytävään haluttiin tunnelmaa yhteisen oleilun takia. - Mä en haluu mitään yhteis- enkä erillishenkee, mä haluun elää rauhassa, Erämaja sanailee.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen lausunnot rauhoittanevat epäsosiaaliseksi itsensä kokevia: seurallisuus ei automaattisesti tarkoita sosiaalista lahjakkuutta eli kykyä havaita toisen tunteita ja reagoida niihin.

Päällikkötason ihmisille sosiaalisuus saattaa olla jopa haitta, sillä sosiaalinen tyyppi hakee muiden hyväksyntää, jolloin vaikeiden päätösten tekeminen on hankalaa.

Kokouspalkkio nousi 2 000 prosenttia

Itä-Suomen yliopiston hallituksen kokouspalkkiot kasvoivat uuden yliopistolain myötä huikeat kaksituhatta prosenttia. Aiemman 15 euron sijaan kokouspalkkio on nykyään 300 euroa.

- Voisi odottaa, että alemmillakin tasoilla vastuunkantoon käytetystä ajasta maksettaisiin säällinen korvaus, sivaltaa Itä-Suomen ylioppilaslehden Uljaksen päätoimittaja Veera Järvenpää.

Voima-lehti puolestaan kirjoittaa iranilaisnaisesta, jonka Suomen valtio oli vähällä käännyttää takaisin kotimaahansa. Naisen setä ja veli olivat ilmoittaneet aikovansa surmata pakkoavioliittoa Suomeen paenneen naisen, jos hän palaisi Iraniin.

Voima-lehden mukaan pieni ja pelokas nainen oli Suomessa viety neljän poliisin voimin putkaan. Kun naisen säilöönotosta päätettiin, lakimiestä ei näkynyt. Puolustusasianajajan homman hoiti lopulta viranomaisten nimeämä vieras henkilö, joka ei tuntenut tapausta.

Käännytys kuitenkin peruttiin asian vuodettua julkisuuteen. - Puolustusasianajajan homma ei kuulu journalisteille, vaan asianajajille, jotka tuntevat tapaukset ja ottavat ne tosissaan, suomii Voima-lehteen tapauksesta kirjoittanut Hanna Nikkanen.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Janne Koskinen