10 kysymystä sikainfluenssasta

Sikainfluenssa herättää huolta sekä tavallisissa kansalaisissa että viranomaisten keskuudessa. Epidemiaksi leviävän influenssan vaikutuksia pyritään lievittämään meillä ja maailmalla.

Kotimaa
Arja Lento / YLE

  1. Mistä sikainfluenssa on saanut alkunsa?

Sikainfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama sikojen äkillinen hengitystieinfektio. Se sisältää sian, linnun ja ihmisen influenssavirusgeenejä. Tällaista yhdistelmää ei ole tavattu aikaisemmin, siksi ihmisillä ei ole entuudestaan suojaa sitä vastaan. Sen aiheuttajavirus on yleensä siasta toiseen leviävä influenssavirus. Huhtikuussa 2009 Meksikon terveysviranomaiset raportoivat viruksen kykenevän leviämään ihmisiin.

  1. Kuinka laajalle sikainfluenssa on levinnyt?

Suomessa on varmistettu kaikkiaan 1 213 sikainfluenssatartuntaa. Todellinen sairastuneiden määrä on moninkertainen, sillä murto-osassa otetaan laboratoriokoe.

  1. Miten se tarttuu?

Sikainfluenssavirus tarttuu kuten muutkin influenssavirukset – kosketustartuntana ja pisaratartuntana. Virus voi siis tarttua taudin saanutta kättelemällä tai koskettamalla vaikka ovenripaa, johon sairastunut on koskenut. Taudin voi saada myös, jos sairastunut yskii kohti ja virus pääsee näin ilmasta pisarana hengityselimiin.

Tartunnan saanut ihminen voi tartuttaa virusta noin vuorokausi ennen oireiden ilmaantumista ja jopa viikko sairastumisen jälkeen. Tauti ei tartu ihmisestä lemmikkieläimeen.

  1. Mitkä ovat sikainfluenssan oireet?

Influenssan itämisaika on muutamia päiviä ja oireet alkavat viikon sisällä tartunnasta. Sikainfluenssan oireet ovat kuten muissa influenssaviruksissa. Tavallisimmat oireet ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Lapsilla voi esiintyä vatsakipua. Jotkut sairastuneista ovat kärsineet myös oksentelusta ja ripulista. Sikainfluenssaa voi kantaa myös oireettomana.

  1. Mitä pitää tehdä, jos oireita ilmenee?

Suurin osa voi sairastaa H1N1-influenssan kotonaan, eikä lääkärin tarvitse tällöin tautia erikseen todentaa. Jos kuuluu riskiryhmiin, eli kärsii esimerkiksi kroonisesta keuhko-, sydän- tai immuunisairaudesta, tai on raskaana, on hakeuduttava hoitoon. Alle 3-vuotiaat lapset kuuluvat aina riskiryhmiin.

Samoin, jos kärsii vakavista influenssaoireista, kuten hengitysvaikeuksia, rajusta oksentelusta tai äkillisestä huimauksesta ja sekavuudesta, on syytä ottaa yhteyttä terveysviranomaisiin.

  1. Miten tautia hoidetaan?

Epidemian ensimmäisen aallon aikana terveyskeskuksiin ohjataan ensisijaisesti terveydenhuollon henkilökunta ja pahimpiin riskiryhmiin kuuluvat potilaat. Viruslääkkeitä voi saada reseptillä potilaan käytyä poliklinikalla. Sairastuneet ohjataan sairaalahoitoon tarpeen mukaan.

Suurimmalle osalle sairastuneista riittää kotihoito, jolloin oireita hoidetaan perinteisin särky- ja kuumelääkkein. On tärkeää, että influenssapotilaat sairastavat taudin rauhassa pois, jottei influenssa tarttuisi työ- tai koulutovereihin.

  1. Millaista lääkitystä tautiin on olemassa?

Suomessa on varastossa Tamiflu-lääkettä ainakin 1,2 miljoonalle ihmiselle. Lääkkeen uskotaan purevan myös sikainfluenssaan, vaikka se on alun perin hankittu lintuinfluenssan varalta.

  1. Kenelle tauti on hengenvaarallinen?

Suurimmat vaarat sikainfluenssassa ovat riskiryhmiin kuuluvilla. Edelliset pandemiat ovat osoittautuneet vaarallisiksi juuri raskaana oleville, ja tämä näyttää pitävän paikkansa myös sikainfluenssan kohdalla.

Riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat naiset, alle 3-vuotiaat lapset sekä erilaisia pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt. Katso tarkemmat tiedot viimeisen kysymyksen jälkeisestä Lisää aiheesta -linkistä.

  1. Miten syksyn sikainfluenssaepidemiaan varaudutaan Suomessa?

Jokaiselle suomalaiselle on tilattu rokote H1N1-viruksen aiheuttamaa sikainfluenssaa vastaan. Rokotteet eivät kuitenkaan ehdi syksylle 2009 ennustetun epidemian ensimmäisen aallon torjumiseen, mutta niistä toivotaan apua yleensä kovempana tulevaa toista aaltoa vastaan. Rokotteet saapuvat Suomeen erissä, ja terveysviranomaiset päättävät rokottamiskäytännöistä syksyn aikana.

Sairaalahoitoa tarvitseville ja riskiryhmille tarkoitettuja viruslääkkeitä myydään muiden reseptilääkkeiden tapaan apteekeissa. Huoltovarmuuskeskus huolehtii lääkkeiden riittävyydestä, ja epidemian edetessä viranomaiset ovat valmistautuneet ottamaan käyttöön varmuusvarastossa olevat lääkkeet.

  1. Onko matkustamista yhä syytä välttää?

- Ulkomaille matkustamista ei sikainfluenssan pelossa tarvitse välttää. Matkustusrajoitus olisi tautiepidemian tässä vaiheessa jo liian myöhäistä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Petri Ruutu.

Lähteet: YLE Uutiset