1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Maailman pohjoisin passiivitalo valmiiksi

Kun Pekka Junes vaimonsa kanssa alkoi kolmisen vuotta sitten pohtia oman talon rakentamista, oli puun hinta korkealla. Se oli yksi syy, miksi Junekset päätyivät kivitaloon. Samalla syntyi maailman pohjoisin passiivitalo.

Pekka Juneksen passiivitalo näyttää ulkopuolelta kuin miltä tahansa omakotitalolta. Kuva: YLE / Pia Tuukkanen

Kun Pekan veli vielä heitti ilmoille ajatuksen passiivitalosta, lähti käyntiin selvitystyö, joka on huipentunut tähän viikkoon, kun Junekset viimein pääsevät muuttamaan uuteen kotiin Rovaniemen Vennivaarassa.

Pekka Junesta kiehtoi myös ajatus siitä, että passiivitalon rakentaminen on pieni osa ilmastonmuutoksen torjumista. Junekset halusivat ekologisen ja pitkäikäisen talon.

Ulospäin tavallista taloa paremmin eristetty ja tiivistetty passiivitalo näyttää aivan tavalliselta omakotitalolta.

- Eipä tätä huomaisi paksuseinäiseksi taloksi muusta kuin paksummista ikkunanpielistä ja leveistä ikkunapelleistä, Pekka Junes toteaa.

Passiivitalo lämmittää itse itseään muun muassa sisällä olevien ihmisten ja sähkölaitteiden synnyttämästä lämmöstä. Hukkalämpöä passiivitalosta ei juuri synny.

- Suurimmat lämmönpäästäjät ovat ikkunapielet, jotka ovat puuta, ilmastointikoneen jäteilmaputki ja viemäriputki, mutta varsinaisesti hukkalämpöä ei synny, kertoo Junes.

- Eivät ole harakat viihtyneet katolla.

Suuri ilmastointikone

Sisäänastuminen askarruttaa. Voiko erikoistiiviisti rakennetussa talossa olla raikas sisäilma.

- Passiivitalon sisäilmasta on hirveästi puhuttu. Minulla on astma, joten senkin takia olemme kiinnittäneet sisäilmanlaatuun paljon huomiota.

- Talon tärkein laite on ilmastointikone. Meillä oleva ilmastointikone on suurin, mitä löytyi omakotikäyttöön. Sen tarkoituksena on välttää huono sisäilma ja homeriski.

Pekka Juneksen talossa ilmastointikanavat ovat isommat, kuin tavallisessa talossa. Imastointikone on niin suuri, että se vaihtaa ilmaa tarpeeksi tehokkaasti, jotta huonoa sisäilmaa ei pääse syntymään. Ilmastointikoneen toimiessa täydellisesti, tavoitteena on, että kun ulkoa astuu sisään, ainoastaan lämpötila muuttuu.

Maanpäällinen bunkkeri

Sisällä talon seinien paksuus pistää ikkunanpielissä erityisesti silmään. Ovenkarmi yksistään on 21 senttimetriä leveä.

- Olen leikillisesti sanonutkin, että tämä talo kestää epäsuoraa tulta. Timpurit naljailivatkin, että talomme on maanpäällinen bunkkeri, Junes kertoo.

- Toisaalta, mitä haittaa on paksuista seinistä. Niiden ansiosta talossa on todella paljon varaavaa massaa sisällä. Esimerkiksi nyt kun aukaistiin ulko-ovi, ei talon sisälämpötila juurikaan muutu. Nykyisessä vuokra-asunnossamme tuntee heti varpaissaa, kun oven aukaisee.

Maailman pohjoisin passiivitalo

Ennen Juneksien taloa Suomeen on rakennettu kaksi passiivitaloa, jossa Paroc ja VTT ovat olleet mukana rakentamassa. Ne sijaitsevat kuitenkin Etelä-Suomessa, Vantaalla ja Valkeakoskella. Rovaniemen Vennivaaraan kohonnut talo onkin maailman pohjoisin passiivitalo. Samalla testataan, toimiiko passiivitalon ajatus kylmissä olosuhteissa.

- Tässä talossa asetetaan äärimmilleen kaikki rakenteet ja ikkunat. Esimerkiksi Tikkurilassa on aivan erilainen ilmasto kuin täällä ja kuitenkin materiaalit ovat samat. On mielenkiintoista nähdä millaisia eroja tulee, Junes pohtii.

Ilmastointilaite lämmittää 20 pakkasasteeseen saakka. Lisäksi paksut seinät tuovat jo oman osansa lämmöstä. Taloon on rakennettu myös leivinuuni, joten Pekka Junes uskoo, että lämpö riittää yli 30 asteenkin pakkasessa. Varmuuden varaksi taloon on vielä asennettu sähköllä toimiva lämmitysjärjestelmä.

- Tuloilmalämmittimet puhaltavat sitten taloon juuri niin lämmintä ilmaa, kuin me haluamme.

Pekka Junes on varannut vuoden aikaa hienosäätää muun muassa lämmitysjärjestelmiä. Vuodessa Junekset toivovat oppivansa käyttämään laitteita niin, että niistä saa täyden tehon irti. Lisäksi he ovat valmistautuneet pulmatilanteisiin.

- Vuodessa nähdään, kuinka laitteet toimivat erilaisissa ilmasto-olosuhteissa, kuten kostealla säällä tai helteellä.

Lämmitys maksaa 400 euroa vuodessa

Juneksien laskelmien mukaan talon lämmityskustannukset ovat vuodessa noin 400 euroa. Laskelmat perustuvat siihen, mitä lämmityslaitteita talossa on. Suurin yksittäinen sähkönsyöppö on käyttövesivaraaja. Vedenlämmittäminen on noin puolet sähkölaskusta.

- Mietimme miten sitä saisi pienemmäksi, ja parin kolmen vuoden kuluttua vedenlämmitykseen kytketään aurinkopaneeli, kertoo Pekka Junes.

Passiivitalon rakentaminen tulee noin 7-8 prosenttia niin sanottua tavallista taloa kalliimmaksi. Juneksen talon kohdalla se tarkoittaa noin 15 000 euroa. Energiansäästön kautta talo kuitenkin maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa.

- Lisähinnalla olemme saaneet Suomen parhaat ikkunat, tehokkaimman ilmanvaihtolaitteen ja täyskivitalon. Me olemme saaneet tällaisen edistyksellisen talon, joka täyttää rakennusnormit vielä tulevaisuudessakin.

Pekka Juneksen mukaan suurin ongelma passiivitalon rakentamisessa on se, että valmista pakettia tai helppoa tietoa ei ole. Junes on tehnyt paljon työtä selvittäessään talon rakentamiseen liittyviä asioita ja miettiessään käytännön toteutusta lukuisien asiantuntijoiden kanssa.

Pekka Junes on kirjannut rakennusprojektin vaiheita ja käypäisiä vinkkejä internettiin osoitteeseen www.passiivitaloarctica.fi (siirryt toiseen palveluun) . Nettisivuilla on kattavasti muun muassa yhteystietoja talonrakennuttajille kuin ammattilaisillekin.

- Ettei muiden tarvitse tätä pyörää uudestaan keksiä, summaa Pekka Junes.