1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Internet-kysely

Nettikyselyt vääristävät kansan mielipidettä

Ketkä vastaavat nettikyselyihin ja miksi? Maailmanmatkaaja, toimittaja Merja Åkerlind pohtii pakinassaan kuinka paljon uusi teknologia vinouttaa suomalaisten mielipiteitä. Verkkoaktiivit eivät edusta koko kansaa.

Siinä missä Sveitsin kantonit ovat tottuneet kysymään kantaa asukkailtaan, Suomessa vallitsee vahva edustuksellisen demokratian perinne. Kansanäänestyksiä on niin harvassa, ettei vaaliväsymyksestä ole pelkoa. Eniten neuvoa-antaviin on turvauduttu kuntaliitoksissa. Äänestyksiä on pidetty noin 50 sitten 1990-luvun alun. Listaa jatkaa Artjärvi joulukuussa.

Äänioikeuden antaminen kaikille on reilumpaa kuin nykyajan huutokilpailu: nettikeskustelu ja –kysely. Kun tilastot laahaavat vuosia jäljessä tai ilmiöitten seuranta on vallan lopetettu, syntyy houkutus hankkia tietoa ja mielipiteitä nopeasti ja halvalla. Kysymys vain nettiin, ja laskurit pyörimään!

Menetelmään turvautuu yhä useammin myös julkinen valta. Tänä syksynä on Lahden seudulla kysytty netissä - ja ymmärtääkseni vain netissä – ainakin asuinympäristön kehittämisestä, kulttuuripalveluista ja päijäthämäläisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin.

Kuulostaa demokraattiselta, mutta on enemmän harvainvaltaa kuin äkkiä ajatellaan. Uusi informaatioteknologia sulkee tieto- ja mielipidevirtojen ulkopuolelle ne, joilla ei ole nettiyhteyttä eikä taitoa sen käyttämiseen.

Vaikka yli 80 prosenttia suomalaisista ilmoittaa käyttävänsä nettiä päivittäin tai lähes joka päivä, ei se anna oikeaa kuvaa kansalaiskeskustelusta.

Prosenttiluku 80 ynnä jotakin kannattaa kyllä muistaa. Se osa väestöstä ei osallistu nettikeskusteluihin koskaan tai miltei koskaan. Verkkoaktiiveihin kuuluu vain 14 prosenttia väestöstä, siis joka seitsemäs suomalainen.

Miltei 15 prosentin osuus riittäisi luotettaviin päätelmiin, jos vastaajat valittaisiin satunnaisotannalla eli käytännössä arpoen. Nettikyselyitä tulkittaessa kannattaa muistaa, että kyseessä ei ole satunnaisotanta vaan ihan satunnainen joukko keskimääräistä kiinnostuneempia.

Lahden valtalehti uutisoi taannoin, että 90:tä prosenttia olisi kiusattu työpaikalla. Suvaitsen epäillä vahvasti. Kiusatut vastasivat nettikyselyyn taatusti hanakammin kuin keskivertotyöntekijät. Vastaajien määrä ei olisi riittänyt oikeisiin johtopäätöksiin edes satunnaisotannalla.

Samaa vivahdetta uskon liittyvän maakuntaliiton maahanmuuttajakyselyyn, jossa joka toinen vierasti maahanmuuttoa. Olisikohan vastaaminen houkutellut enemmän vastustajia kuin niitä, jotka ottavat tulijat avosylin vastaan tai niitä, joille asia on samantekevä?

Verkkovalta keskittyy harvoille. Muistakaa se, päättäjät, ja järjestäkää aina mahdollisuus myös paperilla vastaamiseen.

Niin, ja artjärveläiset, muistakaa käyttää äänioikeuttanne. Pääsitte ensimmäisinä koko maakunnassa ottamaan kantaa kuntaliitokseen - ihan siitä riippumatta, onko kotona nettiyhteyttä ja osaatteko sitä käyttää.