Aamun lehdet

Aamun lehdissä tehdään johtopäätöksiä Suomen notkahduksesta korruptiolistalla ja pohditaan poliittista munkkilatinaa.

Kotimaa

"Kaksi vuotta sitten ykkösenä, vuosi sitten viidentenä, nyt kuudentena. Transparency Internationalin vertailujen perusteella Suomea on voitu monena vuonna kehua maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Enää ei voi." Näin kirjoittaa Kaleva (siirryt toiseen palveluun) pääkirjoituksessaan.

Lehden mukaan ulkomaisten investoijien silmissä on aika samantekevää, onko maa kyseisellä listalla neljäs tai kymmenes. Sen sijaan tutkimustuloksen painavimmat seuraukset voivat näkyä Suomen sisällä. Tulos voi synnyttää uuden lohkeaman Suomen poliittisen järjestelmän hyväksyntään eli legitimiteettiin.

Suomi kärsii jo talouskriisistä, joka Kalevan ennustuksessa tuo lähikuukausien aikana yhteiskuntaan lisää työttömiä ja katkeruutta. Talouden käänteen tulolla alkaa kuitenkin olla kiire. Jos toipuminen viipyy, valtion kyky tukea työllisyyttä hiipuu ja köyhtyvien kuntien kyky tarjota palveluita heikkenee entisestään.

Lehti muistuttaa, ettei suomalaiseen perinteeseen kuulu katumellakointi tai päättäjien fyysinen uhkaaminen. Päähän potkitut eivät meillä tapaa nousta vastarintaan vaan jäävät nuolemaan haavojaan hiljaa, vähitellen syrjäytyen.

Talouslamasta ja julkisen vallan heikentyvästä kyvystä huolehtia kansalaisista syntyy lehden mukaan pahimmassa tapauksessa yhdistelmä, joka vie Suomen pitkään ja syvään taloudelliseen ja henkiseen kriisiin. Maailmalla tällaisesta kierteestä tunnetaan esimerkkejä.

Kuinka kitkeä korruptio?

Korruptiotulos ei yllättänyt myöskään Kymen Sanomia (siirryt toiseen palveluun) . "Suomessa asuu rehellistä, ahkeraa, sisukasta ja matemaattisesti lahjakasta kansaa. Ainakin tällainen käsitys suomalaisilla itsellään on." Mielikuvien luomisessa lehti nostaa esiin pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisuuden kannalta merkityksellisimpinä sanoina pidetään heti itsenäisyyden ja vapauden jälkeen perustuslakia, koulua, työtä ja oikeutta.

Korrutiolistalla tippumiseen antoi Kymen Sanomien mukaan viitteitä Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen Grecon Suomea koskeva ohjeistus jo aiemmin tänä vuonna. Vaalirahasotkussa ryvettynyttä mallioppilasta vähintäänkin nolottaa.

Kymen Sanomien mielestä olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä sijoitus jossakin vertailussa saadaan. Tärkeintä on, että moraalin- ja lainvastaiset käytännöt läpivalaistaan ja saadaan kitkettyä. Siinä keskeinen työkalu on toimiva ja yksiselitteinen lainsäädäntö.

Munkkilatinaa ja lanttimutinaa

Pitäisikö politiikasta kertoa kivasti ja kepeästi? Tätä kysyy Pirkko Määttälä kolumnissaan Suomenmaassa. Kirjoituksen sytyke on vastikään julkaistu politiikan sanakirja ja sen tekijän vaatimus, että politiikan kielen pitäisi olla ymmärrettävämpää ja hauskempaa.

Määttälä ymmärtää toiveet: politiikka ja sen kieli ovat ihmisille usein tylsää munkkilatinaa. Kirjoittaja kuitenkin kysyy, pitäisikö esimerkiksi pörssiromahduksen yhteydessä puhua hauskasti ja talouden termejä välttäen? Miksi yhteisten rahojen käytöstä ja riittämättömyydestä pitäisi puhua hauskasti?

Politiikan kielen omaksumista kirjoittaja vertaa minkä tahansa kielen opiskeluun: haastavaa, tuskaisaa ja avartavaa. Fiksu ja älykäs tyyppi opettelee politiikan kielen ja osaa käyttää sitä niin, että kollegat ja asiaan vihkiytyneet tietävät mitä tarkoitetaan. Parhaimmillaan hän osaa vääntää sanottavansa tavalliselle kielelle, jotta me normaalit äänestäjät ymmärrämme sisällön.

Kirjoittaja lopettaisi puheet politiikan kansantajuistamisesta, koska tämä vaatimus ei läheskään aina toteudu. Määttälä kirjoittaa: ”Haluan äänestää poliitikoiksi asioistani päättämään sellaisia, joiden katson olevan niin fiksuja, että myös osaavat politiikan kielen. Tai ainakin ovat valmiita sitä opettelemaan. Ulkoistan mielelläni itselleni tärkeiden poliittisten asioiden hoitamisen tällaiselle henkilölle. Kivat ja mukavat asiat jättäisin viihteelle. Politiikan ei mielestäni tarvitse sitä olla.”

Lähteet: YLE Uutiset