Saksanpähkinä on oravan herkkua

Lintulaudan puuhasteluja katsellessa saattaa vierähtää tovi jos toinenkin. Osalle oravatkin ovat toivottuja vieraita ruokintapaikalle. Myös kurret tarvitsevat tuhdimpaa apetta talviaikaan.

oravat
YLE / Raine Martikainen

Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ruokinnat houkuttelevat paikalle myös isompia vieraita, esimerkiksi oravia, jotka saattavat napostella kaikki tarjottavat.

Kaikkia oravien röyhkeys ei miellytä, toisille ne ovat kuitenkin mieluisia vieraita, sillä pörröhännistä on vähän harmia ja niiden ilmeikästä puuhastelua ja akrobaattitemppuja on mukava seurata.

Seinäjokelainen luontoharrastaja ja -kuvaaja Antti Kylmäkoski on ruokkinut lintuja ja oravia jo vuosia. Ne käyvät samalla ruokintapaikalla, mutta eriaikaan.

– Linnut istuvat odottamassa, että oravat lähtevät pois, Antti Kylmäkoski sanoo.

Antti kylmäkosken mukaan kaksi täysikasvuista oravaakaan ei mahdu samalle astialle yhtäaikaa. – Siitä tulee hurja takaa-ajo väistämättä, hän naurahtaa.

Kylmäkoskien takapihalla oraville on tarjolla samat herkut ympäri vuoden: auringonkukansiemeniä, maapähkinöitä ja erikoisherkkuna saksanpähkinää. Talvella tarjolla on hieman enemmän pähkinää kuin kesällä, sillä oravakin tarvitsee kylmään vuodenaikaan tuhdimpaa ravintoa ja enemmän energiaa.

Viime keväänä Kylmäkoskilla oli muutaman viikon ajan hoidossa orpo oravanpaika. Kun sen vapauden kaipuu kasvoi ja kurre päästettiin takaisin luontoon, se viihtyi yhä heidän pihapiirissään. Sittemmin vierailut ovat harventuneet, viimeksi Vauvaksi kutsuttu orava käväisi kuukausi sitten.

- Se hyppäsi puutarhakeinun katolta pään päälle ja asettui olkapäälle ja sai tietenkin saksanpähkinää. Sitten se kiipesi vielä toisenkin olkapäälle, Antti Kylmäkoski muistelee.

Hän toteaa, että Vauva alkaa jo viettää täysikasvuisen yksilön elämää ja tukeutuu heihin entistä vähemmän.

- Sen takia sitä ei varmaankaan näy. Se tosin saattaa käydä tässä silloin tällöin, me emme vaan tunnista.

Toiveissa kuitenkin on, että orava kävisi joskus kasvattivanhempiaan tervehtimässä.

– Toivotaan, että se tulee vielä. Olisi mukava nähdä, että hengissä ollaan ja hyvin voidaan, Antti Kylmäkoski tuumaa.