Tiitinen: Eduskunnan vaalittava kansan luottamusta

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on sitä mieltä, että eduskunnan on kyettävä vaalimaan luottamussuhdetta kansaan. Vaalirahasoppa heikentää eduskunnan arvovaltaa.

talous
Seppo Tiitinen
YLE / Touko Yrttimaa

Eduskunnan pääsihteerinä vuodesta 1992 toiminut Seppo Tiitinen sanoo, että koko eduskunnan suuri haaste on se, millä tavalla eduskunnan ja kansan suhde pysyy elävänä niin, että kansalaiset voivat tuntea mielipiteensä vaikuttavan eduskunnassa tapahtuvaan tasavallan päätöksentekoon.

- Tuon luottamussuhteen vaaliminen ja ylläpitäminen on eduskunnan keskeinen tehtävä sen ohessa, että kansalaiset odottavat nyt jokapäiväiseltä päätöksenteolta sitä, että tasavallan asiat voitaisiin mahdollisimman hyvin hoitaa.

Vaalirahoitussopan Tiitinen näkee selvästi vaikuttavan eduskunnan arvovaltaa heikentavästi:

- Se ei ole ollut kenellekään kunniaksi ja se on monella tavalla omalta osaltaan häirinnyt tämän vaalikauden työskentelyä kuitenkaan vaikuttamatta itse työtahtiin. Toimet, joita tämän keskustelun päätteeksi ovat suunnitteilla, jotka pian tulevat päätöksentekoon, kuten vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen, ovat toivottavasti riittävä lääkekuuri hoitamaan tämän kysymyksen normaaliin tilaan.

- Eduskunnassa tärkeintä on, että siellä kansanedustajat voivat tehdä sen työn, joka heille on valtakirjan muodossa annettu aina neljäksi vuodeksi kerrallaan eli hoitaa asioita maan kannalta niin, että kansalaiset voivat olla tyytyväisiä ja kaikin puolin hyvä elämä saa edellytyksensä kansalaisten piirissä.

Eduskunnassa on kaikkiaan lähes 500 virkamiestä. Uusimman työhyvinvointitutkimuksen mukaan eduskuntaa pidetään edelleen varsin arvostettuna työpaikkana, vaikka kritiikkiäkin löytyy.

- Virkamiesten kannalta eduskunta on nykyisin lähes ideaalinen työpaikka, mutta ihmiskunta taitaa olla vähän niin rakennettu, että olipa olosuhteet paremmin tai huonommin, jos ne pysyvät staattisina, vaikka hyvällä tasollakin, niin tyytymättömyyttä alkaa esiintyä ja sitä meillä eduskunnassakin on ollut. Objektiivisesti ottaen eduskunnassa ei pitäisi ainakaan virkamiestasolla olla mitään nurisemista ja toivottavasti tuossa suhteessa voi meneillään oleva lama vähän selkiyttää ajatuksia.

- Sauli Niinistö on ensimmäisiä ellei ensimmäinen eduskunnan puhemies, joka on aika ison osan energiastaan suunnannut näihin eduskunnan hallinto- ja talousasioihin. Aikaisemmat puhemiehet ovat kiinnittäneet päähuomionsa poliittisiin kysymyksiiin ja suurten linjojen linjanvetoihin.

Tiitisen lista seuraa hautaan asti

Seppo Tiitinen toimi ennen eduskunnan pääsihteeriksi siirtymistään pitkään Suojelupoliisin päällikkönä. Vuodet 1978-1990 Suojelupoliisia luotsannut Tiitinen pitää noita vuosia antoisina monella tavalla ja muistuttaa, että ajat tuolloin olivat aivan erilaiset kuin nykyisin.

- Siinä työssä varjeltiin valtakunnan perimmäisiä etuja. Tuona aikana elettiin vielä kaikin tavoin niin sanottua kylmän sodan kautta, jossa maailma oli kahtia jaettu ja sen mukaisesti pienten valtioiden piti olla kieli keskellä suuta omia etujansa vaaliessaan.

Suojelupoliisin hiljattain ilmestynyt historia (Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009, toim. Matti Simula. WSOY) kuvaa Tiitisen ja etenkin presidentti Kekkosen suhdetta varsin luottamukselliseksi. Näin Tiitinen itse:

- Tuona aikana suomalainen turvallisuuspoliisi tosiaan oli varsin läheisessä yhteistyössä tasvallan presidentin kanssa ja sillä tavalla asioita pyrittiin mahdollisimman tehokkaasti hoitamaan. Koiviston aikana asiat menivät vähintään yhtä hyvin kuin Kekkosen aikana, minulla ei siinä suhteessa ole mitään valittamista ja hyvin myönteisellä mielellä muistelen molempien presidenttien aikoja.

Suojeluopolisin historiasta kertovan kirjan 1. painos myytiin hetkessä loppuun. Näin Tiitinen:

- Kaikki, johon ei ole ollut niin helposti pääsyä, kiinnostaa ja minusta on hyvä, että suomalaiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä heidän historiassaan on tapahtunut ja mitä on tehty.

Tiitisestä puhuttaessa ei voi unohtaa Tiitisen listaa, jossa on DDR:n salaisen poliisin Stasin kanssa veljeilleiden suomalaisten nimet. Tiitinen itse sanoo,että historiankirjoitus muistaa varmaan hänet nimen omaan tästä listasta. Mitä listalle tapahtuu jatkossa, siihen Tiitinen vastaa näin:

- Se on edelleen Suojelupoliisin hallussa ja minun ymmärtääkseni Korkein hallinto-oikeus on viimeksi päättänyt, että siellä on ja pysyy.

Lähteet: YLE Savo / Seppo Tikkanen