Hyppää sisältöön

Aaltojen alla: verolaivoja ja vakuutuspetoksia

Iso tanskalainen purjelaiva lähestyy Kokkolan Tankarin luotsiasemaa. Meri on tyyni ja näkyvyys hyvä ja silti Marienborg rysäyttää täydellä vauhdilla suoraan Västerbådan pohjoiskärkeen...

Kuva: Kati Latva-Teikari / YLE

24.9.1924 aamuyhdeksältä tapahtunut karilleajo saa Tankarin luotsiasemalle vipinää. Ykspihlajaan matkalla olleen Marienborgin miehistö pelastetaan majakkasaarelle. Vakuutusyhtiön tilaamat hinaajat saapuvat myöhemmin paikalle ja yrittävät tuloksetta irroittaa karille juuttunutta laivaa.

Perimätieto väittää viisimastoisen kuunarin tuhoa vakuutuspetokseksi.

- Tarinan mukaan se ajettiin tahallaan karille. Purjelaiva-aikakausi oli loppumassa, kertoo Arvo Hyytiä Kokkolan Merisaukoista.

Höyrylaivat valtasivat maailman meret, eikä purjelaivoista ollut kilpailemaan rahtikuljetuksissa. Ei Marienborgistakaan, vaikka siinä purjeiden lisäksi oli matkaa vauhdittamassa kaksi nelisylinteristä konetta.

Punapuuta laituritarpeiksi

75 metriä pitkä Marienborg nökötti muutamia vuosia pintahylkynä. Laiva pieneni pala palalta, kun kokkolalaiset kävivät hakemassa vankkaa "amerikanpuuta" rakennustarpeiksi.

- Rauanheimo tai Ruden osti hylyn ja teki siitä "sataman". Eli tekivät kylkeen reiän ja ajoivat veneet siitä sisälle, tietää Pertti Santamaa.

Pohjoismyrsky koitui Marienborgin lopulliseksi kohtaloksi. Hylky hajosi kolmeen osaan: yksi kellui pohjoiseen kohti Kalajokea, kaksi Kokkolan Öjan saaristoon.

- Kallskärin rannalla näkyy vielä köliä ja rompetta. Pohjassa on koneen osia, sellaista lohikäärmeen näköistä akselia, kertoo Hilkka Santamaa.

Taalereita meren pohjassa

Rantojen asukkailla on ikimuistoisista ajoista ollut oikeus käyttää hyödykseen haaksirikoissa rantaan ajautuneita tavaroita.

Merta on välillä myös avitettu. Merenkävijöitä on harhautettu ja laivoja ohjattu karille väärillä merkkitulilla. Esimerkiksi tieto verolaivan tulosta on saattanut houkutella ryöstöpuuhiin.

- Pikkuisen meillä on tällaista tuntumaa. Jos laiva on kärsinyt haaksirikon, saa pelastaa tavaraa ja tottahan me pelastamme, naurahtaa museoassistentti Merja Passoja K.H Renlundin museosta Kokkolasta.

Perimätieto kertoo, että Käräjäluodon rantavesille olisi aikoinaan uponnut veronkeräyslaiva.

- Sen kerrotaan kuitenkin olleen puhdas onnettomuus, sanoo Arvo Hyytiä.

Merivirrat ja jäät ovat tehneet tehtävänsä, eikä hylystä ole jäljellä enää palastakaan. Vanhoja rahoja merenpohjasta on löytynyt.

- Sieltä on löydetty kolikoita, jonkinlaisia äyrejä. Kuparirahoja, missä on nuolet ristissä, kuvailee Pertti Santamaa.

Vanhoja rahoja on löytynyt myös Kopparkrundetin vesiltä. Pohjasta on löytynyt suuria kuparitaalereita.

- Eihän näillä mitään rahallista arvoa ole, mutta ovat muistoja meille sukeltajille, Arvo Hyytiä toteaa.

Lähteet: Museovirasto: vedenalaislöytöjen rekisteri, Hylyt.net, Juha Ruusuvuori: Itämeren merirosvot, Hannu Matikka Suomalaisen purjemerenkulun historiaa, Tiede.fi, Wikipedia.