Eläkekatto ei saa kannatusta

Ylisuuria eläkkeitä selvittänyt työryhmä torjuu ajatuksen eläkekatosta. Eläketurvakeskuksen työryhmän mukaan eläkekatolla ei kyettäisi rajaamaan suurituloisten eläkkeitä eikä katto sopisi muutenkaan suomalaiseen työeläkejärjestelmään.

talous

Keskustelu ylisuurista eläkkeistä sai alkunsa Fortumin entisen toimitusjohtajan Mikael Liliuksen 40 000 euron kuukausieläkkeestä viime keväänä. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) pani Eläketurvakeskuksen selvittämään onko eläkekatto ratkaisu johtajien rahakkaisiin eläkkeisiin.

Selvitys luovutetaan ministerille keskiviikkona. Luonnokset työryhmän raportista osoittavat, että ryhmä on löytänyt kasapäin eläkekaton haittoja mutta ei juuri lainkaan hyötyjä. Lopputulema on siis se, että se mikä toimii monessa muussa maassa ei toimi Suomessa.

Katto olisi työryhmän mielestä kallis, se lisäisi paineita korottaa työeläkemaksua, se olisi hankala toteuttaa, lisäisi eriarvoisuutta ja niin edelleen.

Eläkejärjestelmän hyvin tuntevissa palkansaajajärjestöissäkään ei olla eläkekatosta innostuneita.

- STTK:ssa ainakin oletetaan, että tässä kävisi niin kuin monessa muussa maassa. Sen jälkeen kun katto alkaa tulla vastaan niin ylimmälle johdolle tehdään palkkioratkaisuja, mutta normaalit työntekijät eivät pääsisi niiden piiriin. Oikeastaan erot vain kasvaisi työntekijöiden kesken, sanoo edunvalvontajohtaja Markku Salomaa STTK:sta.

- Minun mielestäni se ei tähän meikäläiseen järjestelmään sovi, varsinkin nyt kun puhutaan työurien pidentämisestä, niin se kannustavuus häviäisi tämän eläkekaton kautta, sanoo puolestaan lakimies Jarmo Pätäri Akavasta.

Palkansaajat ja työnantajien EK ovat tällä kertaa harvinaisen samaa mieltä asiasta. Eläkekaton sijaan palkansaajapuoli paikkaisi järjestelmän muita kohtia.

- Todella isompi ongelma on se, miten ihmiset saa riittävän eläkkeen kuin se, että muutamalla johtajalla on aivan muista syistä iso eläke maksettuna, sanoo STTK:n Salomaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Olli Lindqvist