Joka viides nainen kokee väkivaltaa parisuhteessa

Naisiin kohdistuva väkivalta on aivan oma, erityinen väkivallan lajinsa, sanoo naisten ihmisoikeuskysymysten asiantuntija Pia Puu Oksanen. Vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaa, on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtu Oksasen mielestä aivan liian lepsulla otteella.

Kuva: YLE

-Kun puhumme naisiin kohdistuvasta väkivallasta, puhumme kattokäsitteestä eli suuren sateenvarjon alle jää muun muassa parisuhde- ja lähisuhdeväkivalta, seksuaalinen väkivalta ja häirintä, ihmiskauppa, naisiin kohdistuvat haitalliset perinteet kuten sukupuolielinten silvonta ja niin edelleen, listaa Pia Puu Oksanen, Amnesty International Suomen naisten ihmisoikeuskysymysten asiantuntija.

Oksasen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on tasa-arvokysymys. Hänen mielestään olisi tärkeä purkaa käsityksiä siitä, että ihmisellä ylipäätään on jokin sukupuoleen liittyvä status. Suomea pidetään yleisesti tasa-arvon mallimaana mutta silti naisiin kohdistuva väkivalta on meillä yleisempää kuin Länsi-Euroopan maissa keskimäärin. Parisuhdeväkivallan uhrina kuolee Suomessa vuosittain 20-30 naista ja arviolta joka viides nainen on kokenut väkivaltaa nykyisessä parisuhteessan. Pia Puu Oksasen mielestä suomalaisella tasa-arvolla onkin kahtalaiset kasvot.

-Jos ajatellaan esimerkiksi meidän hallitustamme, niin 60 prosenttia ministereistä on naisia. Toisaalta oikeusministeriön toukokuussa julkaisema mietintö osoittaa, että 70-80 prosenttia parisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin, vertailee Oksanen.

Laki laahaa perässä

Hän moitiskelee Suomea suunnattomasta hitaudesta, mitä tulee lainsäädännöllisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.

-Jos katsoo sitä, miten hitaasti Suomi on lähtenyt purkamaan lainsäädäntöä, joka on selvästi ollut syrjivä, niin ehkä siinä on se yksi syy. On ajateltu, että tasa-arvo saavutetaan muilla keinoilla. Meillä on hyvin varhain lähtenyt liikkeelle kehitys, joka mahdollistaa naisten työssäkäynnin, esimerkiksi neuvolatoiminta ja päivähoito. Mutta sitten taas asiat, jotka vaikuttavat tyypillisesti naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin, puhutaan nyt vaikkapa lainsäädännöstä, niin se on hirveän hidasta, puuskahtaa Oksanen.

Esimerkiksi Oksanen nostaa sen, että raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin vasta vuonna 1995, viimeisimpänä Euroopassa. Oksanen muistuttaa myös, että meillä on vasta valmisteilla lakialoite siitä, että lähisuhteessa toistuva, lieväkin väkivalta olisi yleisen syytteen alainen rikos.

Puheet ja teot eivät kohtaa

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi on valmisteilla kansallinen toimintaohjelma, joka on kirjattu osaksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa. Tämä on Pia Puu Oksasen mukaan rohkaiseva viesti siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan halutaan puuttua mutta samalla hän hämmästelee työhön osoitetun resurssin niukkuutta.

-Tämä on ulkoistettu yhden ihmisen tehtäväksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Kyllä tämä kertoo siitä, miten vahvaa se poliittinen tahto lopulta on. Samaan aikaan THL:een oli tarkoitus perustaa sukupuolittuneen väkivallan asiantuntijayksikkö, jonka tehtävänä olisi pohtia nimenomaan ennaltaehkäisevää työtä ja sitä, miten se kuntatasolla voitaisiin tehdä. Tämä "yksikkö" on yhtä kuin kaksi ihmistä, joista toinen tekee määräaikaisella sopimuksella tätä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista suunnitelmaa, puuskahtaa Oksanen.

Keski-Suomeen kiitosta

Keski-Suomessa ja Jyväskylässä asiat ovat Oksasen mukaan valtakunnallisesti vertailtuna hyvin, mitä tulee naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn. Hän nostaa esiin muun muassa Keski-Suomen keskussairaalassa aloitetun Raisek-projektin, jossa kehitettiin seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden naisten hoitoketjua. Tehdystä työstä sairaalalle myönnettiin vuonna 2007 Amnestyn kynttiläpalkinto.

-Täälläkin on kuitenkin se puute, että sellaista kokonaisvaltaista strategiaa ei ole. Ongelma liittyen strategian puutteeseen on myös se, ettei ole yhtä ihmistä, joka koordinoisi esimerkiksi kuntarajojen yli tätä väkivallan vastaista työtä. Ryhmät voivat siis toimia hyvin mutta tarvittaisiin joku, joka pitäisi huolta siitä, että luvatut toimenpiteet todella vaikuttavat ja todella auttavat niin uhreja, tekijöitä kuin todistajiakin, Oksanen sanoo.

Keskiviikkona vietettiin kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.