Pietarsaaren työväenopisto juhlii

Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto perustettiin sata vuotta sitten jakamaan sivistystä lukutaidottomille aikuisille. Oppiaineet vaihtelivat mittausopista laskentoon ja maantieteestä lauluun.

kansanopistot
Nainen kangaspuiden takana.
YLE / Kalle Niskala

Sadan toimintavuotensa aikana opisto on ollut monella alalla edelläkävijä ja kasvanut kaupunkilaisten olohuoneeksi. Työväenopiston ovet avautuvat jo aamutuimaan ensimmäisille opiskelijoille. Aaamuvirkut englanninopiskelijat takovat kielioppia päähänsä.

- Kielistä on hyötyä ja opiskelu pitää aivot virkeinä, perustelee Helena Ånäs opintojaan. Hänelle, kuten monelle muullekaan ei yksi kurssi riitä. Viikkoon mahtuu kieliopintojen lisäksi, jumppaa, maalauskursseja ja tietokonekursseja. Monet ovat innostuneita kädentaitojen kehittämisestä. Tuunauskin kukoistaa.

Työväenopiston kurssilistalla on kymmenkunta kieltä. Uusimpana tulokkaansa on tandem -koulutus. Vierasta kieltä opiskelevalle etsitään kaveri, joka puhuu juuri sitä kieltä. Sitten osapuolet tapailevat viikoittain ja kummankin kielitaito karttuu.

- Täällä pystyy kuka tahansa harrastamaan haluamansa alan jatko-opintoja. Sen lisäksi tapaa uusia ihmisiä, Ånäs kehaisee.

Kirjaviisautta

Työväenyhdistykset perustivat työväenopistoja sata vuotta sitten käytännön tarpeisiin. Aikuisten lukutaidottomuus piti poistaa ja samalla kuroa umpeen aikuisten ja lasten osaamiserot.

Sitä paitsi työmailla tarvittiin mittausoppia ja muuta osaamista. V.J. Wright oli muistuttanut, että valtiollisten oikeuksien vastaanottaminen vaati sivistystä. Politiikassa pystyi ansioitumaan, jos oli puhetaitoja ja kyky kirjoitta iskevästi lehtiin.

Edelläkävijä

-1970 -luvulla tarjosimme mahdollisuuden korkeakouluopintoihin. Silloin puhuttiin arvosanaopinnoista. Sittemmin perustimme lapsiparkin, jotta vanhemmat pääsivät kursseille. 1990 -luvulla otimme ensimmäisenä Suomessa käyttöön työttömien opintosetelin. Se on edelleen käytössä ja laajentunut valtakunnalliseksi palveluksi, kertoo emeritusrehtori Pentti Silvennoinen.

Hän kirjoittaa parhaillaan 100-vuotiaan työväenopiston historiaa.

Monella paikkakunnalla elokuvakerhon elossapitäminen on ollut ylivoimaista. Pietarsaaressa se on onnistunut vuosikymmeniä työväenopistojen yhteistuumin.

Yhteinen olohuone

- Tiedollisten taitojen vahvistamisen ohessa pidän työväenopistoa suomenkielisten identiteetin vahvistajana. Opistoon on helppo tulla, siellä tapaa uusia ihmisiä, sanoo rehtori Jaana Vainionpää-Tahvanainen.

Tällä hetkellä työväenopistossa on 1500 niin sanottua netto-opiskelijaa. Monet heistä ovat mukana monella kurssilla, joten ns. brutto-opiskelijamäärä nousee 2 600:aan. Rehtori Jaana Vainionpää-Tahvanainen kertoo, että miesopiskelijoiden määrää ei yrityksistä huolimatta ole onnistuttu nostamaan yli maan keskiarvon, 17 prosentin.

ATK -, kädentaito - ja kieltenopetusta myydään myös ulkopuolisille. Tuloista 10-20 prosenttia tulee koulutuksen myynnistä.

Viime aikoina maahanmuutajatkin ovat sujahtaneet työväenopiston kielikursseille ja kädentaitojen kursseille.

- Meillä on opiskelijamäärä lisääntynyt tänä vuonna noin 160:lla. Se osoittaa, että olemme erittäin tärkeä opinahjo tässä kaupungissa, sanoo Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtori Jaana Vainionpää Tahvanainen.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Ritva Karhula