Greenpeace: Arevan kaivoskylä Nigerissä säteilee

Arevan uraanikaivos Nigerissä saastuttaa ympäristöään, sanoo ympäristöjärjestö Greenpeace. Järjestön mukaan uraanikaivoksen lähellä sijaitsevissa kylässä säteilee voimakkaasti, vaikka Arevan mukaan alue on puhdistettu.

luonto

Akokanin kaupungissa kaivoksen lähettyvillä teettämät säteilymittaukset osoittavat paikoin taustasäteilyn 500-kertaisesti ylittäviä säteilylukemia. Kylä on rakennettu paikallisten viranomaisten sekä kaivosyhtiön - Arevan tytäryhtiön - toimesta käyttäen kaivosten jätekiveä teiden rakennusaineena, Greenpeace kertoo.

Paikallinen järjestö pyysi ranskalaista laboratoriota mittamaan kylän säteilylukemia vuonna 2007, ja säteily paljastui voimakkaaksi. Kaivosyhtiö puhdisti 11 pahiten säteilevää mittauspaikkaa ja Areva on ilmoittanut Akokanin katujen olevan puhtaat. Greenpeace teetti kuitenkin mittaukset uudestaan tänä vuonna ja sanoo, ettei ongelma ole poistunut mihinkään.

Uudet mittaukset paljastivat ainakin kolme paikkaa kylässä, joissa ihmisille suositeltu säteilyn vuotuinen yläraja ylittyy tunnissa. Järjestön mukaan on selvää, ettei ongelma koske vain mittauspisteitä, vaan koko kylä on yhä saastunut ja tarvitsee kattavaa puhdistamista.

Suomessa Olkiluodon uutta ydinreaktoria rakentava Areva selvittää myös mahdollisuutta perustaa uraanikaivos Lappiin. Greenpeace sanoo, ettei yhtiö kanna vastuutaan ympäristön pilaantumisesta ja siitä asukkaille aiheutuvista terveyshaitoista. Järjetö vaatiikin vaatii suoraan, että yhtiön Suomen kaivossuunnitelmat pitää estää.

Areva: Suomessa ei voi saastuttaa

Arevan Suomen maajohtaja Osmo Kaipainen ei ota suoraan kantaa Nigerin tapaukseen, koska ei tunne sen yksityiskohtia. Hän kuitenkin muistuttaa, että esiintymäalueella säteilee aina normaalia voimakkaammin, ja että paljon riippuu mittaustavoista ja -kalustosta.

Kaipainen ihmettelee intoa vetää yhtäläisyysmerkkejä muualta maailmalta suoraan Suomeen. Hänen mukaansa Suomen laki ei nykyisin mitenkään mahdollista saastuttavan kaivoksen perustamista.

- Jos keskustelussa viitataan 1950 - 60-luvulla toimineisiin kaivoksiin, niin voidaan miettiä millaista muu teollisuus oli siihen aikaan. Eihän silloin ollut edes ympäristölainsäädäntöä. Eikä kukaan tietenkään lähtisi nykyisin toteuttamaan kaivoksia sen aikaisella kalustolla ja tietotaidolla, Kaipainen sanoo

Kaipainen haluaa oikoa julkisuudessa esiintynyttä väitettä, että uraanikaivoksen voisi perustaa pelkän kaivoslain nojalla.

- Kaivoslain puolelta saadaan vasta oikeus yhdelle toimijalle hyödyntää esiintymää. Jos kyse on uraanista, kaivoksen pitää vielä täyttää ympäristö-, vesi-, ydinenergia- ja säteilylainsäädännön vaatimukset.

Ydinenergialain mukaan radioaktiivisen malmin kaivoksen perustamiseen tarvitaan valtioneuvoston lupa ja kaivosta operoivan yhtiön pätevyyden tarkastavan Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä.

Lähteet: YLE Uutiset