Mainilan laukaukset tappoivat haaveet rauhasta

Talvisotaan johtaneista Mainilan laukauksista on torstaina 26. marraskuuta kulunut tasan 70 vuotta. Puna-armeijan tulitti kello 15 aikaan iltapäivällä tykeillään ja kranaatinheittimillään omien joukkojensa asemia väittäen laukausten tulleen Suomen puolelta.

Yle Uutisten artikkeliarkisto
SA-kuva / YLE

Neuvostoliiton mukaan Suomen puolelta tullut tykki- ja heitintuli surmasi tai haavoitti 13:a Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa harjoituksissa ollutta Neuvostoliiton rajajoukkojen sotilasta.

Suomen puolustusvoimain komentaja C.G. Mannerheim antoi seuraavana päivänä tiedonannon, jossa suomalaisten osuus asiaan kielletään. Mannerheimin mukaan suomalaista tykistöä ei ole 50 kilometriä lähempänä rajaa, ja että alueen suomalaisjoukot ovat kyseiseen aikaan olleet jumalanpalveluksessa. Myös suomalaiset rajavartijat kertoivat kuulleensa Neuvostoliiton puolelta ammutut laukaukset.

Suomalaisten vastaväitteet kaikuivat kuitenkin kuuroille korville, ja 28. päivä Neuvostoliitto sanoi Mainilan laukauksiin vedoten irti maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Diplomaattiset suhteet katkesivat Neuvostoliiton toimesta seuraavana päivänä. Marraskuun viimeisenä päivänä neuvostojoukot ylittävät heti aamusta Suomen rajan useasta kohdin ilman erillistä sodanjulistusta.

Neuvostoliitto ei vuosikymmeniin myöntänyt ampuneensa Mainilan laukauksia. 1990-luvulla luhistuneen Neuvostoliiton arkistojen avauduttua ilmeni, että tapahtuma oli puna-armeijan lavastama. He ampuivat laukaukset itse omalle puolelleen saadakseen lopullisen tekosyyn hyökkäyksen aloittamiseen. Kukaan ei ilmeisesti vahingoittunut tulituksessa.

Lähteet: YLE Uutiset