Puuhuollon rahat parantavat sorateitä

Tiejohtaja Seppo Kosonen pitää Keski-Suomen tierahoituksen tilannetta tällä hetkellä tavallista parempana. Tiepiirin johtaja myöntää, että toistuvat rospuuttokaudet koettelevat tienkäyttäjien kärsivällisyyttä, mutta kunnostukseen on tiedossa rahaa kahtena tulevana vuonna aiempaa enemmän.

tieverkot
Autoja soratiellä.
YLE Keski-Suomi

Lähivuosina sorateitä kunnostetaan ennen kaikkea valtion myöntämien puuhuoltorahojen turvin. Tiejohtaja Seppo Kososen mukaan sorateiden hoidossa rahoitustilanne on normaali, jopa tavallista parempi.

- Tiebudjetissamme on normaali hoidon budjetti vakiintunutta toimintaa varten: meillä on pitkäaikaiset sopimukset ja laatutaso on määritelty. Olemme saaneet tänä vuonna ja kahtena seuraavana vuonna merkittävän lisärahan niille sorateille, joilla on paljon raskasta puutavaraliikennettä.

- Minun näkemykseni mukaan tierahojen käyttöä ei ole vähennetty tietyllä tieverkolla eikä kysymyksessä ole tietoinen tienhoidon laadun alennus, sanoo tiejohtaja Kosonen.

Tiejohtaja Kosonen sanoo ymmärtävänsä, että tienkäyttäjät ovat paikoin tyytymättömiä sorateiden kuntoon. Kososen mukaan ilmastonmuutos on yksi osasyy lisääntyneisiin rospuuttoihin.

- Soratieverkon osalta olemme luonnon armoilla, sillä rospuuttoajat ovat pidentyneet. Entisen kevätkelirikon lisäksi on tullut syyskelirikko ja muutamana viime vuonna on ollut myös tammikuun kelirikkoja. Nämä ovat uusia ilmiöitä ja kulkemisen kannalta ne ovat tietysti lisähaitta.

Kahdelle seuraavalle vuodelle tuleva puuhuollon kunnostusraha huonokuntoisille tieosuuksille arvioidaan tiejohtajan mukaan puutavarayhtiöiden ja kuljetusyrittäjien kanssa yhdessä.

Puuhuollon rahaa ongelmallisten seutujen sorateille

Tiejohtaja Seppo Kosonen kertoo, että eniten ongelmia sorateillä on Jämsänjokilaakson ympäristössä aina Kuhmoisista Korpilahdelle, sekä Keuruulle ja Petäjävedelle saakka.

- Käytännössä maakunnan etelä-lounaiskulman soratieverkko on ongelmallinen: siellä on pohjaolosuhteet vaikeammat kuin esimerkiksi Karstulan korkeudella.

Toinen ongelmallinen sorateiden keskittymä on Äänekosken tehtaiden takamaastossa Sumiaisista Suolahdelle ja aina Hankasalmelle saakka.

- Seuduilla on paljon vaihtelevaa maastoa, ja siltti- moreenityyppistä pohjamaata, jotka ovat erityisen herkkiä veden vaikutukselle ja routimisen haitoille, toteaa tiejohtaja Kosonen.

Tiejohtaja Kososen mukaan puuhuollon rahoja kohdennetaan nimenomaan ongelmallisten seutujen sorateille.

- Poimimme sorateitä, jotka ovat puukuljetusten kannalta merkittävimpiä: iso osa töistä kohdistuukin näihin seutukuntiin.

Puuhuollon lisärahoitus tuli nopealla aikataululla viime vuonna. Kiireen takia joitakin tieremontteja on jäänyt kesken. Tiejohtaja Kosonen lupaa, että keskenjääneitä tieremontteja pohditaan uudelleen.

- Olemme joutuneet ohjelmoimaan uudelleen, että ehdimme käydä sellaiset tietoimitukset, joissa maa-aluetta saadaan uuden ojituksen tarpeisiin riittävän ajoissa. Joitakin tilanteita on tullut eteen, joissa kiireen ja tilan puutteen takia työ on jäänyt kesken. Korjaamme sorateitä siinä määrin, kuin tarve ja tien maasto-olosuhteet niin vaativat. Vakiorakenteen tyyppisiin korjauksiin soratieverkolla rahoitus ei riitä.

Lähteet: YLE Keski-Suomi