Karjalan kieli sai virallisen aseman

Hallitus on vahvistanut karjalan kielen aseman Suomen vähemmistökielten joukossa. Karjalan kieli saa jatkossa samankaltaisen aseman kuin muun muassa romanin kieli. Käytännössä aseman virallistaminen tarkoittaa, että kielen elvyttämiseen voi hakea julkista rahoitusta.

Kotimaa

Valtioneuvoston keskiviikkoisen päätöksen mukaan karjalan kieleen sovelletaan eurooppalaista vähemmistökieliä ja alueellisia kieliä koskevaa peruskirjaa. Ennen karjalaa vastaavan aseman ovat Suomessa saaneet kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä.

Karjalan kieltä puhuu arviolta 5 000 suomalaista, ja sitä ymmärtää ainakin 15 000 muuta. Venäjällä karjalaa puhuvia on enemmän. Muiden raja- ja vähemmistöalueiden tapaan karjalaiset ovat perinteisesti kaksi- tai monikielisiä.

EU:n ja Euroopan neuvoston vähemmistösopimukset ovat antaneet karjalalle lopultakin tilaa kehittyä. Karjalan tasavallassa hyväksyttiin viisi vuotta sitten kielilaki, joka turvaa karjalalle vähemmistökielen aseman.

Karjalan kielen seura on ajanut vuosia kielen aseman virallistamista myös Suomessa. Merkkeinä kielen elvyttämisestä Joensuun yliopistossa on tämän vuoden alusta ollut karjalan kielen professuuri ja Nurmeksessa aloitti syksyllä toimintansa ensimmäinen karjalankielinen lasten päiväkoti.

Professori Pekka Zaikov toivoi pestinsä alkajaisiksi, että karjalan kieltä alettaisiin opettaa myös kouluissa niillä seuduilla, missä karjalankielisiä asuu. Myös kirjallisuutta olisi hyvä saada lisää. Uusin tulokas karjalaksi on Tove Janssonin Taikurin hattu, joka julkaistiin viime kuussa.

Lähteet: YLE Uutiset