Venäläiset kiinnostuivat talvisodasta

Suomen talvisodasta on alettu puhua Venäjällä aiempaa avoimemmin. Neuvostoliiton aloittamasta ja vuosikymmeniä vaietusta sodasta on julkaistu uusia venäläistutkimuksia. Samalla on ryhdytty siirtämään rintamalle jääneitä venäläissotilaita uusiin hautapaikkoihin. Talvisotaan johtaneista Mainilan laukauksista on tänään torstaina kulunut päivälleen 70 vuotta.

Kotimaa
Suomalainen konepistoolimies lumipuvussa
YLE

Talvisotaa edelsi Suomen ja Neuvostoliiton välien kiristyminen äärimmilleen syksyllä 1939. Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia sotilastukikohtiaan varten, mutta Suomi kieltäytyi. Oikeuttaakseen hyökkäyksen Suomeen Neuvostoliitto ilmoitti Suomen ampuneen neuvostojoukkoja kohti Karjalankannaksen Mainilan kylässä 26.11.1939.

Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Erkki Pulli seisoo marraskuun sateessa samalla Mainilan pellolla.

- Tuolta ne seitsemän laukausta lähtivät ja tänne ne tulivat, Suomalaiset vartiomiehet kuulivat selvästi, mitä rajan takana tapahtui ja raportoivat siitä eteenpäin, Pulli kertoo.

Lännessä tapaus siis tiedettiin provokaatioksi, jonka turvin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen neljä päivää myöhemmin 30.11.1939.

Vaiettu sota

105 vuorokautta kestänyt Suomen talvisota oli Neuvostoliitolle vain pahainen rajaselkkaus, josta vaiettiin lähes täysin. Puna-armeijan piti vallata Suomi ase- ja miesylivoimallaan muutamassa viikossa, mutta suomalaisten vastarinta vaikeissa talvioloissa yllätti hyökkääjän. Sen enempää neuvostojoukkojen sodanjohdon virheitä kuin puutteellisesti varustettujen joukkojen menetyksiäkään ei koskaan myönnetty.

Kun Suomi menetti talvisodassa noin 27 000 sotilasta, taistelut, nälkä ja kylmä tappoivat moninkertaisen määrän venäläissotilaita. Tarkkaa lukua ei ole selvitetty, mutta sen arvioidaan olevan noin 130 000.

Koko talvisota jäi vuosina 1941 - 44 käydyn Suuren Isänmaallisen sodan jalkoihin eikä sen ajankohta näy Neuvostoliiton virallisissa muistomerkeissä lainkaan.

Tietoja kaivetaan esiin

Vasta uusi Venäjä on myöntänyt, että Neuvostoliitto aloitti sodan ja että sodanjohdon laskelmat pettivät täydellisesti. Uusia tutkimuksia talvisodan syistä ja tapahtumista on alettu julkaista ja myös tavallisten venäläisten kiinnostus on kasvanut.

Suomessa asuva, alun perin pietarilainen sotahistorian tutkija Bair Irintsejev on kirjoittanut talvisodasta kaksi kirjaa, joista toinen julkaistaan ensi viikolla.

- Vasta nyt on tullut mahdollisuus käydä arkistoissa ja etsiä tietoja", Irintsejev kertoo. Hänelle myös tulee jatkuvasti kyselyitä venäläisiltä, joiden omaisia kaatui talvisodassa. He haluaisivat löytää ne paikat, joihin heidän omaisena haudattiin sodan aikana.

Suurhautajaisia tulossa

Rintamalle jääneitä venäläissotilaita on viime vuosina kaivettu esiin ja siirretty uusiin merkittyihin hautapaikkoihin. Kyse on tähän asti ollut pääasiassa yksittäisistä vainajista. Etsintöjä on nyt laajennettu ja viime kesän kaivauksissa löytyneiden vainajien jäännökset haudataan uudelleen talvisodan vuosipäivän kynnyksellä, lauantaina 28.11.

Talvisodan vainajien jäännökset on kyetty erottamaan jatkosodan aikaisista vaatetuksen perusteella. Varsinkin puna-armeijan käyttämät huopikkaat ovat säilyneet hyvin. Sotilaille kuuluneita esineitä on kaivausten yhteydessä kerätty pieniksi muistomerkeiksi mm Karjalankannaksen Summassa.

Vainajien etsinnöistä vastaavat Venäjällä vapaaehtoiset sotahistorian harrastajat. Tutkija Bair Irintsejevin mukaan intoa on myös laajentaa etsintöjä Laatokan pohjoispuolelle, joita venäläiset eivät ole vielä tutkineet lainkaan. Tavoitteena on löytää mahdollisimman monelle rintamalle jääneelle uusi, merkitty hautapaikka.

Suomalaiset ovat tehneet saman palveluksen omille, jatkosodan loppuvaiheessa rintamalle jääneille sotilailleen. Satojen suomalaissotilaiden jäännökset on haudattu uudelleen Suomen puolelle.

Lähteet: YLE Uutiset / Marja Manninen