30.11.1939: Suomi herää sotaan

Neuvostotykistö avaa tulen Karjalan kannaksella klo 6.50. Neuvostoliiton joukot ylittävät Suomen rajan useasta kohdin sotaa julistamatta. Sotilaat ylittävät rajan mm. Rajajoella, Joutselässä ja Lipolassa.

Yle Uutisten artikkeliarkisto
SA-kuva / YLE

Kannaksella hyökkäävän Neuvostoliiton 7. Armeijan vahvuus on 120 000 miestä. Sen käytössä on noin 900 tykkiä ja kranaatinheitintä sekä 1 400 panssarivaunua. Suomalaisten suojajoukkojen vahvuus on Kannaksella noin 21 600 miestä, 71 tykkiä ja 29 panssarintorjuntatykkiä.

Myös Laatokan pohjoispuolella venäläisten ylivoima on murskaava. Suomalaiset aloittavat suojajoukko-taistelut koko itärajan pituudelta.

Viipurissa annetaan ensimmäinen ilmahälytys klo 9. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat päivän aikana 16 suomalaista paikkakuntaa. Helsingissä annetaan ilmahälytys klo 9.20. Ensoa pommitetaan klo 9.35.

Klo 10 vihollinen pommittaa Viipuria toisen kerran 13 koneen voimin, 10 henkilöä saa surmansa ja 11 haavoittuu. Klo 12.05 vihollinen pommittaa Lahtea, viisi henkilöä kuolee ja yksi haavoittuu.

Mannerheim ylipäälliköksi

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio luovuttaa ylipäällikkyyden sotamarsalkka Mannerheimille ja julistaa maan sotilaan klo 13.30. Sotamarsalkka Mannerheim ottaa vastaan ylipäällikön tehtävät ja antaa päiväkäskyn n:o 1. Sitaatti päiväkäskystä: "Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta."

Neuvostojoukot valtaavat miehittämättömän Seiskarin saaren, jossa havaitaan punalippu klo 13.55.

Klo 14 kahdeksan konetta hyökkää Hankoa vastaan. Helsingissä annetaan aamulla alkaneen ilmahälytyksen vaara ohi-merkki klo 14.20. Klo 14.50 ilmestyy pilviverhojen seasta ensin kuusi ja sitten kolme vihollisen konetta, jotka pommittavat Hietalahden telakkaa. Surmansa saa 91 henkilöä 36 haavoittuu vakavasti ja 200 lievästi.

Itä-Kannaksella Raudun ryhmän alueella vihollisen kanssa joudutaan kosketukseen vasta illalla. Raudun Palkealassa käydään päivän aikana kiivas taistelu, jossa torjutaan hyökkäysvaunujen tukema läpimurtoyritys.

Suojärven Hyrsylän mutkaan ja muihin rajakyliin jää noin 1 000 siviiliä, jotka jäävät hyökkäyksen alettua Neuvostoliiton puolelle. Suurin osa heistä on huonosti liikkumaan pystyviä vanhuksia sekä äitejä pienine lapsineen. Pienempiä määriä siviiliväestöä jää venäläisten käsiin myös Suomenlahden saarilla, Salmissa, Suomussalmella ja Petsamossa.

Eduskunta kokoontuu klo 20. A.K. Cajanderin hallitus esittää eronpyyntönsä. Yöllä eduskunta siirtyy Kauhajoelle.

Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatseslav Molotov pitää puolen yön aikaan radiopuheen Moskovassa. Puheessaan Molotov ilmoittaa, että neuvostohallitus on antanut puna-armeijalle määräyksen varmistautua valtakunnan ulkoisesta turvallisuudesta. Molotov irtisanoo Suomen kanssa 1932 tehdyn hyökkäämättömyyssopimuksen.

Lähteet: Puolustusvoimat