Ketä epäillään iskusta Moskova-Pietari-junaa vastaan?

Venäjän viranomaisten mukaan Moskovasta Pietariin matkalla ollut Nevski Ekspress suistui raiteiltaan pommi-iskun takia. Lukuisia kuolonuhreja vaatinut turma olisi siten pahin terroriteko Venäjällä sydänmailla sitten vuoden 2004. Venäjän mediassa epäilyt suuntautuvat jo Pohjois-Kaukasian kapinallisiin ja erityisesti aiemman samankaltaisen iskun epäiltyyn, joka on edelleen karkuteillä.

Ulkomaat
Eurovision

Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta epäilyt kohdistuvat yleensä pohjoiskaukasialaisiin islamistikapinallisiin tai äärikansallismielisiin venäläisryhmiin.

Pian turman jälkeen iskun tekijäksi tarjoutui internetissä äärioikeistolainen ryhmä Combat 18. (Numerot 1 ja 8 merkkaavat Adolf Hitlerin nimikirjainten sijaintia aakkosissa.)

Ilmoitusta ei otettu kovin vakavasti. Lähinnä etnisiä venäläisiä kuljettava juna olisi erikoinen kohde venäläiskansallisille ääriryhmille, eivätkä äärinationalistit tiettävästi ole tehneet näin suuria iskuja.

Perjantaina tapahtunut turma muistuttaa vahvasti vuoden 2007 tapausta, jolloin räjähdys suisti raiteiltaan Nevski Ekspress -pikajunan samalla reitillä, lähellä perjantain turmapaikkaa. Noin 30 ihmistä loukkaantui.

Niinpä Venäjän tiedotusvälineissä pohditaankin jo, onko perjantain iskun takana samainen Pavel Kosolapov, jota epäillään myös vuoden 2007 iskun suunnittelijaksi.

Vuoden 2007 iskusta syytettiin kaukasialaisia

Alun perin vuoden 2007 pommi-iskusta epäiltiin juuri venäläiskansallisia ääriryhmiä, mutta sittemmin syyttäjänviranomaiset kuitenkin pidättivät kaksi pohjoiskaukasialaisen, muslimienemmistöisen Ingushian asukasta epäiltynä osallisuudesta iskuun.

Iskun suunnittelijaksi epäiltiin islamiin kääntynyttä ja kapinallisten riveihin liittynyttä entistä sotilasta Pavel Kosolapovia, joka on edelleen karkuteillä. Etnisenä venäläisenä ja entisenä sotilaana Kosolapov oli erikoinen lisä tshetsheenikapinallisten joukoissa.

Kosolapov toimi aikoinaan yhdessä pahamaineisen tshetsheenien kapinalliskomentajan Shamil Basajevin (1965-2006) kanssa. Venäjän syyttäjänviranomaisten mukaan vuoden 2007 iskun määräsi tehtäväksi toinen tshetsheenikomentaja, Doku Umarov.

Sisäministeri antoi tuntomerkkejä

Kosolapovin nimi onkin mediassa noussut esiin myös uuden pommi-iskuepäilyn yhteydessä. Kosolapovin tuntomerkit tuntuisivat osittain sopivan kuvaukseen, jonka sisäministeri Rashid Nurgalijev antoi lauantaina turman jälkeen yhdestä mahdollisesta epäillystä: noin 40-vuotias, punatukkainen, tanakka. Kosolapov tosin on kuvausta nuorempi, vasta 29-vuotias.

Uutistoimisto Interfaxin haastattelema viranomaislähde kuitenkin sanoo, että perjantain junaturmaa tutkivalla ryhmällä ei ole tietoja, jotka osoittaisivat Kosolapovin olevan osallinen junan suistamiseen.

Vuoden 2007 Nevski Ekspress -iskun lisäksi Kosolapovia epäillään muun muassa Moskovan metrossa helmikuussa 2004 tehdyn pommi-iskun suunnittelusta. Itsemurhaiskussa kuoli yli 40 ihmistä.

Nevski Ekspress olisi houkutteleva kohde

Lukuisilla mukavuuksilla varusteltu, tavallisia matkustajajunia paljon ylellisempi Nevski Ekspress -pikajuna on suunnattu venäläiselle keskiluokalle, virkamiehille ja liikemiehille. Siten se olisi hyvä kohde islamistikapinallisille, jotka hakevat mahdollisimman suurta näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Toisaalta tapahtumapaikka on kaukana Pohjois-Kaukasiasta, ja aiemmin islamistikapinalliset ovat suosineet yksinkertaisempia itsemurhaiskuja.

Välttämättä kapinallisten ilmoitus syyllisyydestä iskuun ei ratkaisisi kysymystä suuntaan tai toiseen, sillä tshetsheenikapinallisilla on esiintynyt taipumusta ottaa kunnia kaikista Venäjää koettelevista ikävyyksistä.

Viime elokuussa tshetsheenikapinalliset ilmoittivat www.kavkazcenter.com-sivustolla (siirryt toiseen palveluun) olevansa Siperiassa tapahtuneen vesivoimalaitosturman takana. Kukaan ei ottanut ilmoitusta erityisen vakavasti.

Uhka Putinin uskottavuudelle

Perjantain pommi-isku joka tapauksessa uhkaa Venäjän hallituksen uskottavuutta, sillä Vladimir Putin nousi vuonna 2000 presidentiksi vakuuttaen kukistavansa terroristit.

Putinin johdolla käydyn toisen Tshetshenian sodan aikana Venäjää koettelivat lukuisat veriset iskut kuten Dubrovkan teatterikeskuksen kaappaus vuonna 2002 ja Beslanin koulukaappaus vuonna 2004, mutta lopulta Putin vaikutti onnistuneen tehtävässään.

Tshetshenian vakauden takeeksi Kreml nosti alueella valtaan Kadyrovin tshetsheeniklaanin, joka oli ensimmäisessä Tshetshenian sodassa taistellut kapinallispuolella mutta vaihtoi Venäjän hallituksen puolelle toisessa.

Pohjois-Kaukasian tulehtunut tila

Kremlin tukema Ramzan Kadyrov pitää kovaa kuria Tshetsheniassa. Kilpailevien tshetsheeniklaanien jäseniä ja Kadyrovia arvostelleita ihmisoikeusaktivisteja on murhattu Tshetsheniassa ja eri puolilla Venäjää.

Sen sijaan toisissa Venäjän pohjoiskaukasialaisissa tasavalloissa Ingushiassa ja Dagestanissa väkivaltaisuudet ovat viime aikoina entisestään kärjistyneet. Taustalla vaikuttaa hallinnon syvä korruptio ja laaja nuorisotyöttömyys, joka luo hyvän pohjan islamistikapinallisten värväystyölle.

Kesäkuussa Ingushian presidentti Junus-Bek Jevkurov loukkaantui vakavasti pommi-iskussa. Nevski Ekspressin isku voi olla merkki siitä, että väkivaltaisuudet ovat jälleen leviämässä Pohjois-Kaukasian ulkopuolelle.

Lähteet: Reuters, YLE Uutiset