Kölniin suunniteltu suurmoskeija suututtaa kaupunkilaisia

Kölniin suunniteltu suurmoskeija kuohuttaa kaupunkilaisten mieltä. Uudisrakennuksen huomattava koko on aiheuttanut muutoin rauhaarakastavissa ja leppoisissa kölniläisissä suorastaan kapinan. Korkeat minareetit on koettu uhkaaviksi ja kaupunkikuvaa dominoiviksi.

Moskeijan rakennustyöt eivät ole vielä käynnistyneet, mutta Ehrenfeldin kaupunginosaan suunnitellusta rakennuksesta on taitettu peistä jo useiden kuukausien ajan.

Kiivas keskustelu moskeijan rakentamista puoltavien ja vastustavien välillä käynnistyi välittömästi, kun arkkitehtikilpailun voittajat viime vuoden maaliskuussa julistettiin. Tuolloin kölniläiset saivat ensimmäisen kerran tutustua moskeijan rakennussuunnitelmaan.

Siitä lähtien arkkitehtikilpailun voittajat Paul ja Gottfried Böhm ovat olleet ankaran arvostelun ja jopa syytösten kohteina. Erityisesti moskeijan koosta on kohuttu. Kölniläisen arkkitehtikaksikon moskeijasuunnitelmassa kohoaa 34-metrinen kupoli ja kaksi 55-metristä minareettia.

Nimenomaan korkeusmitat ovat laukaisseet kaupunkilaisten kapinan. Minareetteja pidetään uhkaavina ja kaupunkikuvaa dominoivina, eikä kaupunkilaisten pelkoa ole saatu poistetuksi edes tiedotustilaisuuksilla.

Epäilystä on herättänyt myös moskeijan rakennuttaja, turkkilais-islamilainen liitto Ditib. Sen läheiset suhteet Turkkiin ovat aiheuttaneet kaupunkilaisissa hämmennystä, vaikka kölniläispuolueet hyväksyivätkin Ditibin rakennushankkeen.

Kaupunkilaiset ymmärtävät suurmoskeijan tarpeen Moskeijan rakentamisesta sukeutunut kiistely on siinä mielessä hämmästyttävä, että viime vuonna tehdyn mielipidetiedustelun mukaan enemmistö kölniläisistä suhtautui myönteisesti moskeijahankkeeseen. Suhtautuminen olisi edelleenkin myönteistä, mikäli minareettien korkeutta hieman laskettaisiin. Vaikka moskeijahanketta vastustavien kannanotot ovat viime aikoina olleet äänekkäitä, myös puoltavia lausuntoja on kuunneltu. Kannattajat ovat korostaneet moskeijan merkitystä Kölnissä asuville muslimeille. Asuuhan kaupungissa reilusti yli satatuhatta islaminuskoista. Moskeijarakennusta on myös pidetty tärkeänä integraation merkkinä. Monet muslimit ovat aina näihin päiviin asti kokoontuneet viettämään rukoushetkiään talojen takapihoilla sijaitseviin moskeijoihin. Takapihamoskeijat eivät ole juuri herättäneet luottamusta ulkopuolisissa. Suurmoskeija olisi myös avoin kulttuurikeskus

Parin vuoden päästä valmistuva Zentralmoschee eli keskusmoskeija ei siis ole kaupungin ainoa moskeija, mutta valmistuttuaan kiistatta suurin. Rukoushuoneessa tulee olemaan tilaa parille tuhannelle uskovalle.

Moskeijaa ei rakenneta pelkästään rukoustarkoitukseen, vaan viisikerroksinen rakennus on myös kulttuurikeskus. Rakennus pitää sisällään urheilu- ja nuorisotilojen lisäksi kirjaston, kahvilan ja basaarin. Niihin ovat tervetulleita myös muut kuin muslimit.