Radioamatöörit joutuivat talvisodassa salaisiin hommiin

Maamme radioamatööritaajuuksilla muisteltiin sunnuntaina talvisodan kriisinaikaisen apuradioverkon syntymähetkiä 70 vuotta sitten. Päätapahtumaa juhlittiin Riihimäellä. Kangasalan Radiokerhon asemaltakin yhteyttä pidettiin sodan aikaisella tekniikalla.

Amatööriradio
YLE

Viestiliikenne radioamatööritaajuuksilla oli sunnuntaina erityisen vilkasta, kun osa alan harrastajien radioasemista on miehitetty titaamaan ja viestejä vaihtamaan talvisodan aikaisen tukiverkon kunniaksi.

Talvisodan syttymisestä tulee maanantaina kuluneeksi 70 vuotta. Puolustusvoimat päätti varmentaa maamme viestitysverkkoa radioamatöörien verkoston avulla. Joukko kokeneita radioamatöörejä sai tehtäväkseen varmistavan viestiverkon luomisen.

Talvisodan aikainen verkko käsitti parikymmentä radioasemaa. Pohjoisin niistä sijaitsi Oulussa.

Vanhat vehkeet toimivat vieläkin

Sunnuntain tapahtuman tavoitteena oli kunnioittaa talvisodan veteraaneja ylläpitämällä yhteyksiä kaikilla niillä asemilla, joiden laitteet ovat ennen talvisotaa rakennettuja tai komponenteiltaan vastaavia. Kangasalan Radiokerhon asemalla OH3ABN yhteyksiä pitävät Oiva Viitanen, Pentti Pelto ja Heikki Heinonen.

- Toimintaa on koko Etelä-Suomen laajuudelta, mutta Riihimäellä Suomen Viestimuseossa järjestetään varsinainen päätilaisuus 70-vuotisjuhlan kunniaksi, kolmikko kertoo.

Kangasalla tapahtumassa käytettiin kenttäharmaan värisiä laitteita, joita YLE Tampereelle esitteli Pentti Pelto ja Heikki Heinonen

- Tämä on kenttäradio, joka on valmistettu ennen talvisotaa. Se on ollut armeijan käytössä. Yllättävä kyllä Oiva sai sen kuntoon. Tällä on pidetty jo monta koeyhteyttä. Toivottavasti tämä yhden watin teho yltää riittävän kauas.

Harrastajilta löytyi myös varasuunnitelma talvisodan henkeä kunniottaen.

- Meillä on toinenkin lähetin, joka on toteutettu 30-luvun tekniikalla. Se on varalla, jos tuo kenttäradion teho ei riitä yhteyksiin.

Harrastajat joutuivat salaisiin hommiin

- Viranomaismääräyksellä komennettiin ryhmä kokeneita harrastajia tekemään verkko, jonka tarkoituksena oli aluksi voimansiirtoverkoston ja voimalaitosten toiminnan varmistaminen. Toimintaan tuli kuitenkin pian mukaan sotilaallisten viestien välitys, Pentti Pelto kertoo apuradioverkon alusta 70 vuotta sitten.

Puuha oli sodan aikana varsin salaista.

- Kaikki viestit olivat salattuja.

Verkon merkitys oli sotivalle Suomelle suuri.

- Lähes kaikki amatöörit rekrytoitiin mukaan. Armeija takavarikoi laitteet omaan käyttöönsä. Silloiset harrastajat muodostivat monessa mielessä sotaviestinnän rungon. He suunnittelivat laitteita ja valmistivat niitä. He myös useinmiten käyttivät laitteita.

Sunnuntaina viestit eivät olleet enää salaisia.

- Käytämme kansainvälisiä sähkötyslyhennyksiä.

Viranomaisapua annetaan tarvittaessa edelleen

Tänäkin päivänä radioamatöörit toimivat samoilla periaatteilla, joskaan ei enää ihan samoilla laitteilla.

- Nykyinen verkko on myös tarvittaessa varalla viranomaisille. Olen ollut harjoituksissa mukana Vilppulassa, jossa lähetimme viestejä auton akun sähköllä, kertoo Heikki Heinonen.

Talvisodan syttyessä radioamatöörejä oli Suomessa vain 200. Nykyään heitä on Suomessa noin 5000.

- Kaikilla harrastajilla ei ole laitteita, mutta joillakin on useita. Minullakin on ehkä tusinan verran lähettimiä. Yksi niistä on käytössä miltei päivittän, kun pidämme yhteyttä kavereihin, Heinonen sanoo.

Lähteet: YLE Tampere / Seppo Lehtonen, Kirsi Matson-Mäkelä