Henkivartijoille on nyt töitä

Henkilösuojauksen kysyntä on kasvanut selvästi. Turun sieppausdraama ja massairtisanomiset ovat saaneet yritysjohdon sekä varakkaat suomalaiset pelkäämään turvallisuutensa puolesta. Kunniaväkivallan lisääntymisen uskotaan tuovan uusia asiakkaita turvayhtiöille, sillä viranomaisten voimavarat eivät riitä uhrien suojelemiseen.

Kotimaa
Mies ja henkivartija.
YLE

Henkilösuojausta tarjoavien turvayhtiöiden puhelimet soivat nyt ahkerasti. Herlinin suvun perijättären keväinen kaappaus on saanut joukon äveriäitä suomalaisia miettimään uudelleen omaa turvallisuuttaan. Turvamiehiä palkataan nyt selvästi enemmän kuin vielä vuosi sitten.

- Kyllä me olemme tämän huomanneet. Meidän osalta toiminta on kasvanut kolmanneksella, kertoo FinSec-yhtiön toimitusjohtaja Arto Manninen.

Varakkaiden sukujen lisäksi henkivartijoita käyttävät yhä useammin pörssiyritysten nokkamiehet. Julkisuudessa asiasta ovat kertoneet optiokohussa ryvettynyt Fortumin Mikael Lilius sekä Lapin Kansan päätoimittajakohun vuoksi silmätikuksi joutunut toimitusjohtaja Kai Telanne Alma Mediasta. Yt-neuvottelujen keskellä myös verotietojen julkaiseminen saa usein häiriköt liikkeelle, kertoo henkivartiointia tekevän Visanka Oy:n toimitusjohtaja Jussi Visanka.

- Pieni kateellisuus siinä on takana. Yritysjohtajien perheiden turvallisuus on siinä yleensä se ensisijainen asia.

Suomi on toistaiseksi melko turvallinen maa. Turva-alan asiantuntijat pelkäävät kuitenkin ääriainesten voivan saada jalansijaa meilläkin muiden Pohjoismaiden tapaan. Vastikään selvisi, että kaksi terroristia aikoi iskeä Jyllands-Posten-lehteen, joka julkaisi pilapiirroksia profeetta Muhammadista syksyllä 2005. Pitkän linjan turvamies Jussi Visanka kehottaisikin suomalaisia yrityksiä, kuten Yleisradiota ottamaan nykyistä vakavammin erilaiset turvallisuusuhat.

- Pitäisi parantaa esimerkiksi kulunvalvontaa. Minäkin kävelin sisälle taloon ilman että kukaan kysyi mitään. Paljon on parannettavaa.

Muusikot ja maahanmuuttajat henkilösuojauksen uusia asiakkaita

Ulkomaiset huippuartistit ovat perinteisesti liikkuneet jääkaapin kokoisten miesten ympäröiminä turuilla ja toreilla. Nyt myös Suomessa yhä useampi artisti haluaa oman turvamiehen liian innokkaiden fanien ja erilaisten puristelijoiden varalta, kertoo artistien turvallisuudesta huolehtiva Arto Manninen FinSec-turvayrityksestä.

- Kyllä selvää lisääntymistä on ollut. Yleensä artisti itse huomaa matkoillaan ongelmia ja haluaa muutosta tilanteeseen.

Suomessa henkilösuojausta on pidetty lähinnä eliitin palveluna. Kunniaväkivalta ja kovan luokan ammattirikollisuus on rantautunut myös Suomeen, mikä on lisännyt tarvetta piilotella tavallisia kansalaisia väkivallantekijöiltä. Turkulainen Barbwire-turvayhtiö avaakin ensimmäinen kovan suojan turvatalon näille henkilöille. Taustatutkimusten perusteella yhtiö uskoo salaisessa paikassa olevaan taloon löytyvän satakunta asiakasta vuosittain.

- Kunniaväkivaltaan liittyvien tapausten määrä tulee kasvamaan. Jos ajatellaan tällaisten ihmisten suojaamista tai piilottamista, tämä on yksi potentiaalinen asiakaskunta, sanoo vastaava hoitaja Joni Aunela turvataloa pyörittävästä Barbwire-vartiointiyrityksestä.

Turvamiehen työ vaatii hyvää ylä- ja alapäätä

Turvamiehen tai henkivartijan työ on kaikkea muuta kuin elokuvat antavat ymmärtää. Pääosassa on suunnittelu ja ennaltaehkäisy , eikä näyttävä toiminta kentällä.

- Tavoite on ennaltaehkäistä uhat. Se on hyvin harvinaista, että joudutaan fyysiseen kontaktiin. Ehkä alle prosentissa tapauksista, kertoo Arto Manninen FinSec-turvayhtiöstä.

Yksityisista turvapalveluista annetun lain mukaan henkilösuojaustehtävissä saa kantaa asetta. Käytännössä sen käyttökynnys on korkea, kertoo parikymmentä vuotta turva-alalla toiminut Jussi Visanka.

- Itse en ole koskaan joutunut edes harkitsemaan saati käyttämään asetta ja toivottavasti sitä päivää ei tulekaan.

Henkivartijan työ onkin pääosin melko puuduttavaa seisomista ja ajan tappamista, kun itse suunnittelu on hoidettu huolella.

- Se on odottelua pitkiä aikoja syömättä, juomatta ja kakkimatta, kuvailee henkivartijan arkea Jussi Visanka.

Lähteet: YLE Uutiset / Jan Fredriksson