Haista ja maista -menetelmä laajenee lasten ruokailussa

Lapset ovat saaneet tutustua ruokaan omin näpein, haistamalla ja maistamalla jyväskyläläisissä päiväkodeissa muutaman vuoden ajan. Nyt aistihavaintoihin perustuvaa Sapere-menetelmää ollaan laajentamassa myös muualle maakuntaan. Ja kokeilua ollaan aloittamassa myös Turussa.

ruoat
Eksoottinen hedelmä vaatii lähempää tarkastelua.
Miltä ruoka tuntuu? Sapere-menetelmässä kokeileminen on sallittua.YLE Keski-Suomi

Keski-Suomi on noussut lasten ylipainon torjuntaan pyrkivän uuden kasvatusmenetelmän pilottimaakunnaksi. Sapere-menetelmää on kokeiltu muutamassa päiväkodissa Jyväskylässä mutta nyt se otetaan osaksi varhaiskasvatusta seitsemässä kunnassa. Jyväskylän lisäksi mukana on päiväkoteja Äänekoskelta, Laukaasta, Keuruulta, Hankasalmelta, Pihtiputaalta ja Viitasaarelta.

Ensi vuoden aikana menetelmä otetaan käyttöön lähes 30 päiväkodissa ja myös perhepäivähoitajat ovat mukana. Lisäksi alakoululaisille suunnattuja maku- ja aistitunteja kokeillaan Hankasalmella, Kirkkonummella ja Kuopiossa sekä makukerhoja Vaasassa. Ruokakasvatuksen piiriin tulee näin tuhansia lapsia ja perheitä.

Sapere-menetelmää esiteltiin tiistaina Jyväskylässä myös kulttuuriministeri Stefan Wallinille (r.). Ministeri tutustui kouluruokailuun Pohjalammen koululla. Aiheesta järjestettiin myös avausseminaari, johon osallistui ruokakasvatuksesta kiinnostuneita eri puolilta Suomea.

Tavoitteena ruuasta nauttiminen

Omin käsin tunnusteleminen, ruoan tutkiminen, haistaminen ja maistaminen ovat lapselle tärkeitä tapoja oppia ruoasta. Lapsi nauttii osallistumisesta ja yhdessä syömisestä. Ruoan ja ruokailun arvostus syntyvät varhain omien myönteisten kokemusten kautta. Omaan ruokakulttuurin tutustuminen ja omien kokemusten ilmaiseminen ovat lapselle osa itsetunnon vahvistumista ja identiteetin kehittymistä. Sapere-menetelmään perustuva ruoka-kasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, tervettä kasvua ja koko perheen hyvinvointia.

Sapere-menetelmässä pyritään luomaan hyviä ruokailukäytäntöjä jo varhaislapsuudessa eli vastasynteistä kuusivuotiaisiin. Myöhemmin kouluiässä uusien ruokailutottomusten omaksuminen on aina vain vaikeampaa. Ideana on se, että jos lapsi oppii varhaislapsuudessaan kokeilemaan erilaisia ruoka-aineita, hän todennäköisemmin syö myös aikuisena keskimääräistä terveellisempää ruokaa.

Miksi hyvä maistuu hyvältä

Perustutkimusta siitä, miksi hyvä ruoka maistuu hyvältä ja miksi esimerkiksi karvas maistuu karvaalta, tehdään Turun yliopistossa. Tutkija Mari Sandell kertoo, että makujen yliopistollinen tutkimus on vielä kovin nuorta. Sitä on Turussa tehty tämän vuosituhannen alusta alkaen.

-Siitä miten karvaan maku syntyy, tiedetään toistaiseksi vielä vähän. Yksi asia, joka on selvinnyt on se, että karvaan maistamisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Tämä asettaa omat haasteensa kasvattajille, hän toteaa.

Karvasta vältetään ja sillä on tutkijan mukaansa evoluutioon liittyvä perustansa. Ihminen on aina kokeillut lajina erilaisia ruoka-aineita ja karvas on saattanut merkitä sitä, että kokeiltu ruoka-aine on myrkyllinen.

Ruokakasvatus kiinnostaa kansainvälisesti

Jyväskylän seminaarissa kuultiin tiistaina muun muassa professori Judith Annettia Örebron yliopistosta Ruotsista. Hän kertoo, että ruokakasvatus kiinnostaa nyt eri puolilla Eurooppaa. Kaikkiaan erilaisia ruokakasvatus ja -tutkimushankkeita on käynnissä yhdessätoista eri maassa.

-Ruokakasvatuksen liittäminen varhaiskasvatukseen ja opetukseen säästää yhteiskunnan varoja, koska hyvän ja monipuolisen ruokavalion seurauksena lasten ylipainon aiheuttamat terveysongelmat vähenevät.

Professori Annett toteaa, että vanhemmille lapsen ylipaino on vaikea asia hyväksyä. Kysyttäessä jopa 85 prosenttia lihavien lasten vanhemmista on sitä mieltä, ettei oma lapsi ole lihava.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Timo Hytönen