1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Hiustutkimus paljasti ihmisten kärsineen stressistä jo muinoin

Stressi ei ole vain nykypäivän ilmiö, todistaa tutkimus, jossa löydettiin runsaasti stressihormoneja 500 - 1 500 vuotta sitten eläneiden perulaisten hiuksista. Tutkimus on ensimmäisiä, joissa ei selviä ainoastaan, miten muinoin elettiin vaan millaiselta elämä tuntui.

kulttuuri

Yhdysvaltalaisen Länsi-Ontarion yliopiston tutkijaryhmä mittasi kortisolimäärän kymmenen muumioituneen perulaisvainajan hiuksista. Heidät oli aikoinaan haudattu viiteen paikkaan eri puolille Perua.

Ihmisen hius kasvaa yleensä puolisen senttiä kuukaudessa, joten pitkätukkaisimpien vainajien hiustenkasvu ennen kuolemaa oli kestänyt kaksi vuotta ja kolme kuukautta. Niin pitkältä ajalta pystyttiin siis myös katsomaan, millainen heidän stressitasonsa oli ollut.

Aivan kuoleman alla stressipiikki on ymmärrävä, mutta sitä ennen tapahtuneet vaihtelut ovat kiinnostavia. Tutkimusta johtanut Emily Webb tarjoaa selitykseksi, että ruoka saattoi olla vähissä tai aluetta ehkä koetteli kuivuus. Stressiä toisaalta olisi koitunut myös todellisesta tai pelätystä uhasta hengelle, hyvinvoinnille tai yhteiskunnalliselle asemalle.

Webbin ryhmän löydökset saattavat selittää, miksi joillakin jopa 3 500 vuoden takaisilla egyptiläismuumiolla on rasvoittuneet valtimot, joihin nykylääketiede pitää stressiä merkittävänä syynä. Pahin muinainen ateroskleroosi tunnetaan kuningatar Ahmose-Nefertitin hoitajalta Railta, joka menehtyi alle 40-vuotiaana noin 2 500 vuotta sitten.

Seuraavaksi Webb ja hänen työtoverinsa alkavat jäljittää perulaisvainajien stressin syitä hiusten typpi- ja hiili-isotoopeista, joista on pääteltävissä ihmisen ruokavalio ja joitakin sairauksiakin.

Webbin tutkimusraportti julkaistaan Journal of Archaeological Science -lehdessä. Etukäteen siitä kertoi Discovery News -verkkosivu.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi