Jere Kyyrö etsi keskustelua Tuntematon sotilas -rähinästä

Kristian Smedsin ohjaama Tuntematon sotilas aiheutti melkoisen mylläkän jo ennen ensi iltaansa. Jere Kyyrö tutki kuohuntaa pro graduaan varten. Hän huomasi, että paljon sanottiin, mutta varsinaista keskustelua ei juuri syntynyt.

Tuntematon sotilas (1955 elokuva)
Jere Kyyrö on lukenut monta lehtiartikkelia Kristian Smedsin Tuntemattomasta sotilaasta.YLE Turku / Kalle Talonen

Jere Kyyrö setvi kuuden suuren sanomalehden kirjoituksia Tuntemattoman sotilaan tiimoilta. Hän huomasi, että suurin kohu alkoi parahiksi ensi-iltapäivänä. Ennen ensi-iltaa esitys oli jo nähty ennakkonäytöksenä kutsuvieraine kaikkineen. Remuaminen kävi hyvästä mainoksesta esitykselle.

Linna teki sen ensin

Väinö Linnan kirjasta oli jo aikoja sitten tullut kansallinen symboli, jonka riepomisesta teatterin tekijät saivat samankaltaista satikutia kuin kirjailija itsekin romaaninsa ilmestyttyä vuonna 1954.

- Linnan romaanissa tehtiin pesäero vanhaan runebergiläiseen isänmaallisuuteen ja tuotiin tilalle ruohonjuuritason soturien näkökulman, Kirja loi uuden perinteen, joka oli helpompi omaksua silloin. Edvin Laineen elokuva lopullisesti kiinnitti teoksen ihmisten tajuntaan.

Keskusteluyhteyttä ei syntynyt

Smedsin työryhmällä oli ääneen mainittuna tarkoituksena aiheuttaa keskustelua. Paljon ääntä kyllä syntyi, mutta kannanotot olivat tiukasti puolesta ja vastaan, osapuolet eivät juuri kohdanneet toisiaan. Varsinainen keskustelu jäi Kyyrön mukaan hyvin vähäiseksi. Asiaa ei auttanut, että itse näytelmä oli hyvin monitulkintainen ja provokatiivinen.

Jere Kyyrö näkee näytelmän kyykytyskohtaukset nyky-yhteiskunnan kuvaajana. Raakalaismaisen kohtelun voi nähdä esimerkiksi samankaltaiseksi kuin tietynlainen talouden hirmuvalta, jolle kaikki tuntuu olevan alisteista.

Kansakuntapuhe

Uskontotieteilijä Jere Kyyrö on käyttänyt tutkielmassaan teoreettisia käsiteitä "kansalaisuskonto" ja "kansakuntapuhe" ts. tavat puhua Suomesta, suomalaisuudesta, kansakunnasta, suomalaisesta yhteiskunnasta. Hän on pannut merkille, että vakiomuodot ovat nousseet esiin myös kirjailija Sofi Oksasen kriittisesti suomalaiseen kulttuuriin suuntaamien mielipiteiden arvioissa.

- Näin paljon samaa näissä kahdessa keskustelussa. Kansakunta aletaan nähdä hyvin yhtenäisenä ja kriittisen näkökohdan sanoja mielletään ulkopuoliseksi uhkaksi.

Lähteet: YLE Turku / Iiro Andersson