Ranskassa kasvatetaan kunnon kansalaisia läimäyksin

Ranskassa läimäykset, luunapit, selkäsaunat ja piiskaus kuuluvat yhä keinovalikoimaan kun lasta kohtaa uhma- tai kiukkukohtaus. Lähes puolet vanhemmista pitää ruumiillista kuritusta suositeltavana.

Ulkomaat
Lapsi seisoo seinänä vieressä kasvot seinää vasten
Juha-Pekka Inkinen / YLE

Läimäytystä ei voi pitää ruumiillisena kurituksena. Se on normaali reaktio vanhemmalta, joka haluaa tehdä parhaansa kasvattaakseen lastaan, nimimerkki Ggmag kirjoitti Le Nouvel Obs -lehden nettisivuilla. Samalla nimimerkki kiteytti ranskalaisvanhempien suhtautumisen lasten ruumiilliseen kuritukseen.

Vanhoillinen kasvatusilmapiiri paljastui marraskuussa, kun kansanedustaja ja lastenlääkäri Edwige Antier ehdotti ruumiillisen kurituksen kieltämistä lailla. Lastenpsykologien ja kasvatusammattilaisten kauhistukseksi lakialoite herätti kuitenkin lähinnä virnistyksiä, ivaa ja huvittuneisuutta. Nössöilyä, enemmistö täkäläisistä ajattelee. Yli neljä viidestä pitää lain säätämistä turhanpäiväisenä. Lakialoitteen puuhanainen on ihmeissään.

- 38 vuoden lastenlääkärikokemukseni jälkeen voin taata, että lapset, joita ei koskaan rangaista ruumiillisesti, ovat parempitapaisia, kuuntelevat aikuisia paremmin ja hyväksyvät heidän auktoriteettinsa, Edwige Antier yritti perustella ja saada kansaa muuttamaan asenteitaan.

- Viimeisen 30 vuoden aikana olen nähnyt, että päivähoitoloissa purraan yhä useammin, esikouluissa tappelut ovat lisääntyneet, alakoulussa raa'at leikit ovat lisääntyneet ja lukiossa pienet jengikunkut levittävät pelkoa. Mutta juuri näihin lapsiin kohdistettu väkivalta tekee heistä vuorostaan väkivaltaisia, Antier perusteli.

Lyötävä on vaikka pahalta tuntuu

Vaikka niukka enemmistö, 52 prosenttia ranskalaisista katsoo, että periaatteessa ruumiillista kuritusta olisi vältettävä, 45 prosenttia taas uskoo sen olevan suositeltavaa, jotta lapset oppivat kunnioittamaan auktoriteetteja.

Samaan hengenvetoon periaatteen isät ja äidit kuitenkin kertovat lipsuvansa: yli kaksi kolmesta vanhemmasta myöntää turvautuneensa väkivaltaan kuria pitääkseen.

- Kun annan tyttärilleni selkäsaunan, teen sen, koska olen väsynyt etsimään perusteluja. Läimäytys on selityksenä välitön ja tyttäreni tietävät heti miksi olen vihainen. Joskus on vaikeaa toimia muulla tavoin. Tuntuu pahalta turvautua tällaiseen rankaisukeinoon, mutta se on tarpeellista, Vinii – nimimerkki perustelee Le Nouvel Obs-lehden nettikeskustelussa.

Chiracin vaimo ohjeistaa läimäytyksiin

Kasvatusväen tuskaa ei lievitä se, että monet tunnetut julkisuuden hahmot ovat vähätelleet asiaa ja vitsailleet lakialoitteella. Yksi räikeimmistä kommenteista lipsahti entisen presidentin Jacques Chiracin vaimon Bernadette Chiracin suusta.

- Lakialoite on naurettava. Minä toimin Belgian kuningattaren kanssa lasten pahoinpitelyä vastaan, mutta kyse on aivan eri asiasta, Bernadette Chirac vertasi.

- Kun lapsi on tuhma, oikeaoppinen selkäsauna, joka ei ole liian voimakas eikä kestä liian kauan, ei ole pahaksi, hän jatkoi.

Ranska on jäänyt jo kauas yleiseurooppalaisesta kehityksestä. Ruotsi kielsi ensimmäisenä lasten fyysisen kurituksen lailla vuonna 1979. Sen jälkeen 18 Euroopan maata on seurannut esimerkkiä, Kreikka ja Espanja tuoreimpina tulokkaina. Euroopan neuvosto puolestaan antoi vuonna 2008 suosituksen kaikille jäsenmailleen vastaavan lain säätämisestä. Ranska allekirjoitti suosituksen, mutta kansan asenteet tuntien ei hallitus juuri pitänyt ääntä allekirjoittamisesta.

Naisten pahoinpitelyä vastaan uusia keinoja

Ranskassa miehet pahoinpitelevät myös vaimojaan monien muiden maiden tavoin. Viime vuonna 157 naista kuoli Ranskassa kumppaninsa käsittelyssä. Naisten suojelemiseksi hallitus valmistelee uutta parisuhdeväkivaltalakia. Päinvastoin kuin lasten kohdalla, parisuhdeväkivaltalaki on saanut asiallisen vastaanoton.

Laki halpottaisi elektronisten rannekkeiden määräämistä lähestymiskiellon saaneille.

Laki myös laajentaa parisuhdeväkivallan määritelmää niin, että myös henkisestä väkivallasta tulisi rikos. Tämä ei kuitenkaan miellytä kaikkia naisasialiikkeitä.

- Pelkäämme, että psykologisen väkivallan kriminallisointi kääntyy naisia vastaan. Miehet saattavat alkaa perustella ruumiillista väkivaltaansa kokemallaan henkisellä väkivallalla, sanoi Francoise Brié naistensuojelujärjestö FNSF:n puheenjohtaja Le Figaro-lehden haastattelussa.

Lähteet: YLE Uutiset / Raine Tiessalo, Pariisi