Kulttuurilehtikatsaus 7.12.

Kulttuurilehtikatsauksessa pohditaan mahdollista monikulttuurisuuden kannattamisen vaaraa ja ilmastonmuutoksen suhdetta naisiin. Lisäksi kysytään, mistä on pienet projektit tehty.

kulttuuri

Onko elämänmuotojen kirjon kannattaminen vaarallista?

Kulttuurintutkimuslehdessä tarkastellaan eroja liian maahanmuuttokriittisyyden ja liian monikulttuurisuuden kannattamisen välillä.

- Vaikka uhkakuviin eksyneiden maahanmuuttokriitikoiden on ilmeisen vaikea sitä ymmärtää, ei monikulttuurisuuden - elämänmuotojen kirjon - arvostamisesta suinkaan millään tavalla automaattisesti seuraa sharia-lain hyväksymistä tai ”pedofiiliuskonnollisia” tekoja. Jos ja kun monikulttuurisuuden puolustajat pitävät ihmisoikeuksista kiinni, on se, että monikulttuurisuudesta pidetään ”liikaa”, ”ongelma” vain sikäli, kuin jotkin tämän maan ennakkoluuloiset asukkaat tarrautuvat ahtaisiin suomalaisuuskäsityksiin, joihin tuskin sopii enemmistö nykyisistäkään kansalaisista, kirjoittaa Jussi Ojajärvi Kulttuurintutkimuslehdessä.

Naiset keskiössä ilmastonmuutoksessa

- Ilmastonmuutos koskettaa koko maapalloa, mutta ensimmäisenä ja eniten sen seurauksista kärsivät kehitysmaiden naiset, kirjoittaa Maija Repo Tulva-lehdessä.

- Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kehitysmaiden naisten toimeentuloon, työhön ja terveyteen. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lisääntyvä kuivuus pakottaa naiset hakemaan vettä pidempien matkojen päästä. Tämä puolestaan uhkaa tyttöjen koulunkäyntiä sillä työvoimaa tarvitaan enemmän kotona.

Poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen puheissa naiset on alettu nähdä myös potentiaalisina ilmastonmuutoksen torjujina, kirjoittaa Repo, mutta muistuttaa samalla, että vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on kuitenkin rikkaimmilla mailla. Teollisuusmaat tuottavat edelleen asukasta kohden eniten päästöjä maailmalla.

Mistä on pienet projektit tehty?

Kulttuurilehtikatsauksen lopuksi vielä pieni projekti:

- Ne tuottavat kolmasosan Suomen kansataloudesta. Niitä tehdään kaikkialla: peruskouluissa, pörssiyrityksissä, vapaaehtoisjärjestöissä. Niitä on pieniä, vähän isompia ja aivan valtavia. Niille annetaan hölmöjä nimiä, ja niihin kaadetaan mielettömät määrät rahaa. Ne ovat tarkkaan suunniteltuja hankkeita tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Projekteja tehdään Suomessa nykyään enemmän kuin lapsia, Aalto-yliopiston Ylioppilaslehti Aino kirjoittaa.

Artikkelissa ruoditaan, mikä projekti oikeastaan on. Se on melkein aina uniikki, artikkelissa kerrotaan myös, että se on ihmiselle intuitiivinen toiminnan muoto. Toimittaja Annu Nieminen päätyy lopputuloksen, että enemmän kuin mistään muusta projektissa on kyse kuitenkin diskurssista.

- Projekti on nyky-yhteiskunnan tehokkuusvaatimuksia miellyttävä tapa puhua siitä, että jotain tehdään, kehitys kehittyy ja asioissa mennään eteenpäin, Nieminen kirjoittaa Aalto-yliopiston Ylioppilaslehti Ainossa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Marija Skara