Matematiikka, maastotyö ja optinen tekniikka kertovat hiilen määrän

Suomessa kehitellystä metsän arviointimenetelmästä on tulossa merkittävä apuväline taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Laser-keilauksen avulla mitataan metsien kykyä sitoa hiilidioksidia. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia korvauksista, joilla muun muassa kehitysmaat saadaan pitämään metsistään huolta entistä paremmin

tiede
Laserkeilauksella kartoitetaan ilmastonmuutoksia
Laserkeilauksella kartoitetaan ilmastonmuutoksiaYLE

Laserkeilaukseen perustuva matemaattinen malli on Lappeenrannan teknillisen yliopiston kymmenvuotisen, kansainvälisen kehitystyön tulos. Se kertoo kuinka paljon hiiltä metsä sitoo.

Maailman metsävarat ovat avainasemassa, kun ilmastonmuutosta yritetään hillitä. Metsien pitäisi sitoa entistä enemmän hiilidioksidipäästöjä. Yksi Kööpenhaminan ilmastokokouksen haasteista onkin tehdä metsien ylläpitämisestä taloudellisesti kannattavaa, sen sijaan, että niitä hävitettäisiin.

-Tavoitellaan sellaista palkitsemismekanismia, joka tuottaisi tuloa sellaisille ihmisille lähinnä trooppisissa maissa, periaatteessa myös Pohjoismaissa, jotka lisäävät hiilen sitoutumista metsiin eli pois ilmakehästä, kertoo tutkijaopettaja Tuomo Kauranne Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Kiinnostaa maailmalla

Kiinnostus tätä ns. hiilinielukauppaa kohtaan on valtio- ja ruohonjuuritasolla jo suurta, ja sijoittajatkin näyttävät heränneen. -On melko paljon rahastoja, jotka näkisivät hyvinkin tarpeelliseksi sijoittaa tällaisiin hiilinieluihin samaan tapaan kuin nyt käydään päästökauppaa, sanoo Kauranne.

Lappeenrannassa kehitetyssä menetelmästä olennaista on se, että laserkeilauksen avulla voidaan myös valvoa, että metsiä todella hoidetaan.

-Tähän asti ovat puuttuneet luotettavat mittausmenetelmät, eli tieto onko sijoitus todella olemassa. Että kysymys ei ole vain pyramidihuijauksesta, vaan todella hiilitonnit ovat todella olemassa, joista korvauksia maksetaan,perustelee tutkijaopettaja Tuomo Kauranne.

Suuret rahat

Kyse on maailmanlaajuisesti miljardeista euroista. Ongelma kuitenkin on se, miten taataan, että korvaukset päätyvät sille paikalliselle väelle, joka monissa kehitysmaissa on metsistä riippuvainen.

Lähteet: YLE Uutiset/Marja Manninen