Koira on katumaasturia suurempi ympäristökuormittaja

Katumaasturi juo paljon bensaa, mutta koira syö paljon lihaa. Uusiseelantilaisen professoripariskunnan provokatiivisessa kirjassa Time To Eat The Dog todistellaan, että keskikokoisenkin koiran ekologinen jalanjälki vastaa kahta katumaasturia.

Kotimaa
Tanskandogi syö koiranruokaa.
Tanskandogin hiilitassunjälki on reilusti keskiverto koiraa suurempi.YLE

Brenda ja Robert Vale ovat saaneet koiranomistajat takajaloilleen laskelmillaan, joiden mukaan keskikokoisen koiran ruokkiminen aiheuttaa vuodessa 0,84 hehtaarin ekologisen jalanjäljen. Tämä on kaksinkertainen siihen verrattuna että ajaa 4,6 litran moottorilla varustetulla katumaasturilla 10 000 kilometriä vuodessa, vaikka laskelmassa otetaan mukaan auton valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Koiran ekologinen jalanjälki on myös suurempi kuin etiopialaisen ihmisen.

Selitys hurjalta kuulostavalle tulokselle on siinä, että koirat syövät paljon lihaa. Kirjassaan Valet laskevat, että jos keskikokoinen koira syö kuivamuonana 100 grammaa lihaa päivässä, sen valmistamiseen tarvitaan 450 grammaa raakaa lihaa. Tästä syntyy vuodessa yhteensä 164 kiloa lihaa, ja sen päälle tulee vielä muu ruoka.

Vantaalaisen Eerika Roos-Kulvikin tanskandogit, 8-vuotias Bombur ja 1,5-vuotias Fiona popsivat molemmat päivittäin pari litraa kuivamuonaa, joten heidän hiilitassunjälkensä on reilusti keskiverto koiraa isompi. Tieto yllättää omistajan.

- Pelkästään katumaasturin renkaat on saastuttavamman kuuloinen tekijä kuin koira. Mutta jos ajattelee, että meidän koirat syövät ulkomailla tuotettua, tuotantoeläimistä jauhettua kuivamuonaa, ja kaikki se lennättäminen ja tuotantoeläinten pito, niin ehkä se on niin. Mutta on se silti yllättävän kuuloinen tieto.

Kana olisi kelpo kotieläin

Tieto ei silti ole vähäpätöinen, sillä pelkästään Suomessa on noin kuusisataatuhatta koiraa ja maailmassa koiria on satoja miljoonia. Robert ja Brenda Valen laskemien mukaan kissan ympäristökuorma on puolestaan suunnilleen sama kuin tavallisen pikkuauton, ja kaksi hamsteria taas vastaa plasma-tv:tä.

Kirjoittajien mielestä meidän kannattaisi pitää pieniä ja hyödyllisiä eläimiä, kuten munivia kanoja tai kenties kaneja, mutta vain jos on valmis myös lopulta syömään pitkäkorvat.

Tutkimusprofessori Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ei usko kovin radikaaleihin muutoksiin, mutta kehottaa pohtimaan eläinten ruokavaliota.

- Kyllä nämä tutkimustuloset kannattaa kaikkien eläinten omistajien ottaa vakavasti. En usko, että eläintä viedään piikille, koska se aiheuttaa suuria ilmastopäästöjä, sen sijaan ihmiset voivat olla valmiita toimimaan paremmin sikäli kun markkinat ja saatavilla oleva tieto auttavat heitä siinä.

Heiskanen kertoo tanskalaisesta tutkimuksesta, jossa pienet aluminiset eläintenruokapurkit oli listattu kotitalouksien ostoksista kaikkein eniten ympäristöä kuormittaviksi tuotteiksi.

- Tässä olisi tutkimuksen paikka ja tuotteisiin liitettävän merkinnän tai tiedottamisen paikka, jotta ihmiset pystyisivät valitsemaan niitä vähemmän kuormittavia ruokia.

Eerika Roos-Kulvik olisi valmis ostamaan tanskandogeilleen luomuruokaa, jos sitä vain olisi tarjolla. Eläimen kohtelu pelkkänä ympäristökuormittajana tuntuu silti hieman kaukaiselta.

- Lemmikin hankintapäätökseen tämä tieto ei kyllä vaikuta. Tuntuu, että koira on ihmiselle ennen kaikkea perheenjäsen, eikä hyödyke, kuten vaikka maasturi.

Lähteet: YLE Uutiset / Markus Tiittula