Heinolan kaupunginmuseo kattoi joulun satavuotisen historian

Heinolan kaupunginmuseon joulunäyttely tarjoaa tänä vuonna erilaisia joulupöytäkattauksia viime vuosisadan puolivälistä 1960-luvun lopulle.

Suotniemen tehtaan valmistama astiasto juhlistaa 1800-luvun loppupuolen ruokapöytää. Kuva: YLE/ Tuija Veirto

Heinolan kaupunginmuseon suuren salin keskiössä on 1800-luvun puolivälin tyyliä edustava joulupöytä. Kauppias Lindholmin itselleen vuonna 1872 rakentama talo luo oivalliset puitteet kattaukselle ja koko kymmenen pöydän näyttelylle.

Pöytään on katettu sinisävyinen ruoka-astiasto hopea-aterimineen ja kangasservetteineen.

- Tässä on esillä Suomen ensimmäisen fajanssitehtaan eli Suotniemen valmistama astiasto. Tehdas toimi Käkisalmessa ja teki moninaisia koristuksia. Sininen väri on astioille tyypillinen, kertoo amanuenssi Sirpa Juuti.

Juutin mukaan ruokaan on suomalaisessa joulussa satsattu aina.

- Jonkinlainen paisti laitettiin. Myös eksoottisia hedelmiä saattoi olla, vaikka ne maksoivat paljon. 1800-luvun puolivälissä porvarisperheissä annettiin jo vaatimattomia lahjoja.

Lahjoitukset merkittävässä roolissa

Viime vuosina museo on saanut paljon eri aikakausien astiakokonaisuuksia lahjoituksina.

- Juuri se mahdollisti esillä olevan näyttelyn, iloitsee Sirpa Juuti.

Yksi lahjoittajista on mm. heinolalaissyntyinen kuvanveistäjä Anja Juurikkala.

Heinolalaista alkuperää on myös Lotta Svärd -kahvikattaus pöytää ja tuoleja myöten.

- Tuolit ja pöytä ovat Heinolan Seurahuoneen peruja. Ravintola toimi ennen toista maailmansotaa WPK-talolla. Löysin kalusteet sattumalta vintiltä ja romukaupasta.

Heinolan Lotta Svärd – järjestön leimalla varustettu kahviastiasto puolestaan on Harjupaviljongista, jossa lotat pitivät kahvilaa 1930-luvulla, kertoo Juuti.

Jouluperinteet elävät Heinolan museoissa

Heinolan museossa on haluttu juhlistaa myös Birger Kaipiaisen Paratiisi-astiaston 40-vuotisjuhlaa.

- Paratiisia löytyy värillisenä ja mustavalkoisena. Täällä meillä on nyt esillä jälkimmäinen.

1960-luvun henkeen pöytäkoristeena toimii kaurasta tehty auringon kehrä – joulukoriste.

Ja jos 1800-luvun puolivälin jälkeen joulupöydän kauppiasperheessä valaisee kristallikruunu, 1960-luvulla pöydän yllä roikui tyypillisesti riisipaperivalaisin.

Museoiden joulu päättyy loppiaiskahveihin

Heinolan kaupunginmuseon joulujuhla laajenee jälleen Lääninkivalteri Aschnanin taloon ja 1700-luvun tunnelmiin siellä.

Lauantaina 12.12 Taidemuseon pihapiirissä järjestetään puolestaan Wanhan Ajan Joulu –tapahtuma nyt kolmatta kertaa. Mm. Lucia-neito ja Tiernapojat vierailevat tapahtumassa.

Heinolan museoiden joulunäyttelyt päättyvät loppiaisena.

- Perinteisesti joulunäyttelyt päättyvät silloin ja tarjoamme loppiaiskahvit Aschanin talossa.