1. yle.fi
  2. Uutiset

Kehitysmaiden rahat valuvat veroparatiiseihin

Länsimaat antavat kehitysmaille vuosittain noin 80 miljardin edestä kehitysapua. Kuitenkin lähes kymmenkertainen rahavirta valuu kehitysmaista veroparatiiseihin, jotka tallettavat liikoja kysymättä kehitysmaissa toimivien yritysten voitot.

Ulkomaat

Klassinen mielikuva hämärästä rahavirrasta ulos kehitysmaasta on maanpakoon lähtevä diktaattori kapuamassa lentokoneeseen setelisalkku kädessään. Veroparatiisien avulla rahavirroista saa kuitenkin aivan toisen kokoisia.

Kepan tänään julkistaman raportin mukaan korruptio ja rikollisuus muodostavat sitä paitsi vain noin kolmasosan siitä laittomasta pääomavirrasta, joka kehitysmaista lähtee. Suurin osa on yritysten verokikkailua.

- Esimerkiksi Tansanian kultayritysten rahavirroista on käytännössä mahdotonta saada tietää, kuinka isoja ne ovat ja minne ne päätyvät, kertoo Kepan kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen.

- Vaikka Tansanialla on hyvin merkittävät luonnonvarat, niin niitä ei saada mobilisoitua köyhyyden vähentämiseen.

Kilpailua investoinneista

Tilannetta kärjistää se, että kehitysavun toivotaan olevan markkinalähtöistä ja kehitysmaat jopa kilpailevat suuryritysten investoinneista myöntämällä näille kansantalouden kannalta kohtuuttomia verohelpotuksia.

- Lähdetään siitä ajatuksesta, että köyhyys ei vähene ilman talouskasvua, ja kestävää talouskasvua taas saadaan vain yksityisen liiketoiminnan kautta. Se on sekä kansainvälisessä kehityspolitiikassa että Suomen kehityspolitiikassa vallitseva trendi. Silloin jää vähän vähemmälle huomiolle ne tekijät, jotka mahdollistavat sen, että niitä varoja siirtyy myös kehitysmaista ulospäin, muistuttaa kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen Helsingin yliopistosta.

Koponen toivoo, että kehitysmaissa saataisiin aikaan verouudistuksia, joissa myös rikkaat ja mahtavat maksavat veroja - niin yritykset kuin ihmisetkin.

670 euron muoviämpäreitä

Tällä hetkellä veronkierto on kuitenkin yleistä. Suosittu menetelmä on kierrättää varoja yrityksen sisäisin kaupoin, joista osa saa jopa absurdeja muotoja.

- Alihinnoiteltuja tuotteita, ylihinnoiteltuja tuotteita, palveluita, joiden hinta ei vastaa todellista maailmanmarkkinahintaa, Ylönen listaa.

Räikeimmillään tilejä on tasattu myymällä tytäryhtiölle raketinheittimiä 36 eurolla tai toisaalta muoviämpäreitä 670 euron kappalehintaan.

- Näin saadaan luotua ylimääräisiä kustannuksia kehitysmaan tytäryhtiöön ja vastaavasti voittoja siirrettyä usein veroparatiisiyhtiöihin, Ylönen kertoo.

Kansainvälisen Tax Justice Network -tutkijaverkoston sihteeristössä Pariisissa toimiva Matti Kohonen muistuttaa, että miljardien hävikki rokottaa kehitysmaan taloutta aivan toisella tavalla kuin rikkaan länsimaan taloutta. Hän vaatii myös lisää avoimuutta ja tiedonkulkua.

- Veroparatiisit pitäisi sulkea. Kehitysmailla ei ole tiedonvaihtosopimuksia, kuten vaikka Suomella on Jerseyn kanssa, että jossain tapauksissa voi kysyä, että mitä se suomalainen pääoma siellä tekee. Esimerkiksi Kenialla ei ole mitään mahdollisuuksia kysyä tällaisia tietoja. Pitäisi olla monikeskinen malli, jossa olisi isompia sopimuksia, joiden kautta näitä tietoja voisi saada.

- Yritysten pitäisi tehdä myös kansallisia tilinpäätöksiä, koska nyt ei pysty mitenkään päättelemään, miten paljon veroja on maksettu jossakin maassa. Olisi tärkeää, että kansainvälinen talous olisi vähän läpinäkyvämpää.

Lähteet: YLE Uutiset / Markus Tiittula

Lue seuraavaksi