Lehtomäki: Hiilinielujen laskentatapa ratkaisee Kööpenhaminassa

Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan hiilinielujen laskentavasta päättäminen on yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista Kööpenhaminassa. YLEn Aamu-tv:ssä vieraillut Lehtomäki sanoo, että hiilinielun kokoa ei tulisi määrittää pelkästään yhden vuoden tarkastelun perusteella, vaan pitäisi katsoa useita vuosia taaksepäin.

Ulkomaat
Paula Lehtomäki
YLE

Hiilinielulla mitataan sitä, miten metsien ja maaperän sitoma hiili huomioidaan kokonaispäästöjen määrässä.

Ministeri Lehtomäki (kesk.) myöntää, että järjestöjen ilmastokokouksen aluksi Suomelle antama Päivän fossiili -titteli ei ollut paras mahdollinen aloitus neuvotteluille. Ympäristöjärjestöt ovat kritikoineet Suomen tapaa laskea metsäsektorin päästöjä.

Lehtomäki kuitenkin painottaa, että Suomi ei etsi suurista hiilinieluista helpotusta päästötavoitteisiin.

- Me kannatamme sitä, että näillä nieluilla on ainoastaan rajallinen rooli, mutta on silti säällistä ja oikein, että laskentatapa ei muuta luonnontieteellistä nielua päästöksi.

Lehtomäen mukaan hiilinielulla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon biomassa eli metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.

- Vaikka Suomessa metsien hyödyntäminen on mittavaa ja niitä tullaan jatkossa hyödyntämään myös uusiutuvan energian tarpeisiin, niin kasvu ylittää kuitenkin reilusti hakkuumäärän. Siksi meidän on vaikea hyväksyä, että nielusta kertyisi päästöä, Lehtomäki sanoo.

Hiilinielun laskentatapa tulisi Lehtomäen mielestä ulottaa koskemaan useiden vuosien aikaväliä. Pelkästään yhtä vuotta tarkastelemalla ei saada hakkuumäärien ja kasvun suhteesta edustavaa tulosta.

- Jos otetaan vertailuvuodeksi vain yksi vuosi, ja sinä vuonna ei ole hakattu lainkaan, syntyy valtavan suuri nielu. Jos taas seuraavina vuosina on hakattu enemmän, niin vaikka biomassassa olisi lisäystä, nielu on pienempi.

Vaikkapa yksistään vuoden 2005 tarkasteleminen olisi Suomen kannalta harhaanjohtavaa, sillä silloin metsää hakattiin Suomessa erityisen vähän.

Suomi on ilmoittanut vähentävänsä päästöjä EU:n linjan mukaisesti kaksikymmentä prosenttia määräaikaan mennessä. Useat Euroopan maat ovat kuitenkin asettaneet tätä huomattavasti korkeampia kansallisia tavoitteita. Miksi Suomi ei ole päästörajojen etujoukoissa?

- Kyllähän lukuja sinänsä voidaan heitellä, mutta Suomella on tiettyjä erityiskysymyksiä, jotka tekevät meille tästä harjoituksesta melko haasteellisen. Yksi haaste on meidän energiaintensiivinen teollisuutemme, Lehtomäki vastaa.

Hän kuitenkin sanoo, että neuvottelut Kööpenhaminassa ovat vasta alkamassa, ja Suomenkin on tarvittaessa oltava valmis kiristämään päästötavoitteitaan.

Lähteet: YLE Uutiset