Sotaorvot haluavat tunnustusta

Elossa olevien sotaorpojen määrästä on olemassa vain arvioita. Nyt Kaatuneitten Omaisten Liitto on päättänyt selvittää vanhempansa sodassa menettäneiden nykyisen määrän. Rekisteröinnillä haetaan tunnustusta sodan seurauksista kärsineelle ryhmälle.

Kotimaa
Sotaorvot pohjoismaisella kesäleirillä, 1960.
Sotaorvot pohjoismaisella kesäleirillä, 1960.YLE

Elossa olevien sotaorpojen määrää selvitetään ensimmäistä kertaa. Kaatuneitten Omaisten Liitto on laatinut rekisteröintilomakkeen, joka pyritään saamaan jokaisen sotaorvon täytettäväksi.

Rekisteröitymistä ohjataan paikallisjärjestöissä. Ensisijaisena tavoitteena ei ole sosiaalisten etuuksien saaminen, vaan sotaorpojen tunnustaminen.

- Minusta se on meidän omanarvontunnollemme tärkeä asia. Myönnettäisiin se, että me olemme menettäneet paljon, kertoo Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaisten ry:n puheenjohtaja Uolevi Utriainen.

- Me nimenomaan haluamme sen, että se tunnustus tulee mieluummin kuin ne edut. Mutta se on selvä asia, että meidän joukossamme on paljon sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsisivat tämän tuen. Nimenomaan tällä statuksella - sotaorpona. Vieläkin, vaikka olemme näin vanhoja, se kaivertaa edelleen.

Selkäsauna terapiana

Moni elossa oleva sotaorpo voisi hyötyä kuntoutuksesta tai esimerkiksi psykologin avusta. Lapsuudessa saadut traumat ovat monella vieläkin pinnalla.

- Näitä asioitahan ei silloin aikanaan käsitelty. Ei ollut terapiaa, kuten on nyt. Minä muistan ainakin oman terapiani - se oli selkäsauna, Uolevi Utriainen muistelee.

Sodan jälkeen valtio lupasi tukea sotaorpoja koulutuksessa.

- Me olimme eräänlaisia kansakunnan orpoja, olimme uhranneet isämme kaikkien puolesta ja valtio lupasi, että meidät koulutettaisiin, kertoo Maija-Liisa Mäkelä Ylä-Pirkanmaan Sotaorvoista.

Käytännössä moni ei kuitenkaan osannut hakea tukea, tieto ei tavoittanut kaikkia surevia perheitä. Nyt kerättävään rekisteriin kerätään kaatuneitten ja orpojen henkilötietojen lisäksi tieto siitä, ketkä ovat saaneet valtion antamaa koulutustukea.

Väärät luulot suoraksi

Myös Maija-Liisa Mäkelä pitää tärkeänä sitä, että sotaorvot kerätään yhteen rekisteriin ja heidän olemassaolonsa tunnustetaan.

- Historian kirjoituksen kannalta tämä rekisteri on tärkeä. Olemme tajunneet, että sotaorpojen ryhmä on ollut pahiten sodassa kärsimään joutuneiden lapsiryhmien joukossa. Ehkä jopa huonoimmassa asemassa. Olisi syytä tunnistaa tämä asia ja tunnustaa se, Mäkelä huomauttaa.

Mäkelä haluaa myös, että väärät olettamukset sotaorpojen etuuksista korjattaisiin.

- Monet muistavat, että sotaorpoja on kadehdittu väärien tietojen perusteella. On kuviteltu, että valtio on maksanut meille kaiken, maksanut meille isämme. Eli mitä me nyt turhia suremaan. Tällaisia asenteita on ollut ja tuntuu, että luvut voisivat nyt tässä kertoa totuutta.

Suomen talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa jäi orvoksi arviolta 50 000 lasta.

Lähteet: YLE Tampere / Heli Keskinen